Suomen Urheiluopiston alueen kiinteistöjen kunnostamisprojekti etenee suunnitelmien mukaisesti. Päärakennukseksi vuonna 1936 valmistuneen ja vahvasti suojellun Kaskelan remontin ennakoidaan olevan merkittävä kuluerä.
Suomen Urheiluopiston päärakennus Kaskela on vuosikymmenten vieriessä päässyt huonoon kuntoon.
Vuonna 1936 valmistuneen kiinteistön perusteellista remonttia vaikeuttaa se, että rakennus on suojeltu ulkoasun osalta kokonaan ja sisätiloissa muutokset tulee mukauttaa rakennuksen rakennustaiteelliseen arvoon ja niitä saa tehdä vain Museoviraston luvalla.
Korjaus- ja muutostöissä on vaalittava rakennuksen alkuperäisasua ja rakennusta on hoidettava siten, että sen rakennustaiteellisesti arvokas asu säilyy ja rakennusta on käytettävä sen arkkitehtuuriin ja luonteeseen soveltuvalla tavalla.
Museovirastolla on oikeus myöntää suojelumääräyksistä vähäisiä poikkeuksia.
– Omistajan näkökulmasta katsoen rakennus pitäisi kuitenkin saada sellaiseen kuntoon, että se saadaan kovaan käyttöön ja tuottamaan, jotta investointikulut saadaan katettua, toteaa Vierumäki Sports Oy:n toimitusjohtaja Peter Gabrielsson.
Tarkoituksena on purkaa rakennuksen ensimmäisen kerroksen aputiloja ja yhdistellä niitä laajemmiksi tiloiksi. Suunnitelmissa on merkitty poistettavaksi pukuhuoneita, pesutiloja, kuivaushuoneita, siivous-, varasto- ja toimistotiloja.
Suunnitelmien mukaan poistetaan lukuisia olemassa olevia sisäovia ja -ikkunoita. Julkisivumuutos kohdistuu yhdyskäytävän ensimmäiseen suureen ikkunaan. Tarkoituksena on poistaa ikkuna ja korvata se liukulasiovella. Muutoksen myötä aukkoa suurennetaan lattiaan saakka.
Suunnitelmissa esitetyt muutokset saattavat olla mahdollisia.
– Muutosten vaikutusta rakennusperintöön on kuitenkin vaikea arvioida, kun lähtötietoja muutosten pohjaksi ei ole toimitettu, sanoo Museoviraston yli-intendentti Helena Taskinen muutostöistä antamassaan lausunnossa.
Museovirasto puoltaa muutostöitä, mutta pitää suunnitelmien tarkentamista historiatietojen osalta tarpeellisena.
Mittava remontti
Kaskelan kuntoremontin arvioidaan maksavan jopa 15-20 miljoonaa euroa. Summa on valtava, jos sitä vertaa Vierumäki-yhtiöiden tänä vuonna päättyvän strategiakauden muihin investointeihin, joiden kokonaissumma kohoaa noin 20 miljoonaa euroon.
Museoviraston peukalon alla oleviin hankkeisiin on saatavilla entistämisavustuksia. Museoviraston erikoisasiantuntija Harri Metsälä ennakoi, että Kaskelan tapauksessa kysymykseen tulisi entistämisavustus, jonka kattosumma tosin on vain 35.000 euroa. Toinen vaihtoehto on ELY-keskukselta haettava rakennusperinnön hoitoavustus, jossa maksimisumma on samaa luokkaa.
– Suurempaa avustusta jos haluaa niin kannattaa pohtia EU-hanketta ja selvittää myös liikuntapaikkarakentamisen rahoituksen hakemista, jossa summat ovat prosenttiperusteisia ja ihan eri luokkaa kuin meillä, opastaa Metsälä.
Tähän mennessä on peruskunnostettu urheiluhalli ja tennis- ja padelhalliksi muuttunut Vierumäkihalli. Oppilasasuntola Ilkka on ehostettu hotelli Fennadaksi. Toinen jäähallin kaukaloista on jo saanut joustolaidat. Tämän vuoden aikana kunnostetaan vielä oppilasasuntola Pihkala Sport hotelli Pihkalaksi, Vierumäki Areena ja jäähallin toinen kaukalo oheistiloineen sekä suunnitteilla on urheilukentän alueen parantaminen.
Vangit töissä
Kaskelan rakentaminen käynnistyi vuonna 1933 ja päärakennuksen peruskiven muuraus toteutui kesäkuussa 1934. Vuosille 1934 ja 1935 valtio myönsi rakentamiseen miljoona markkaa vuodessa. Päärakennus valmistui osakokonaisuuksina, ja lopputuloksena oli 6.000 neliömetrin suuruiset tilat, jossa on kuusi kerrosta korkeammassa osassa.
Hanke oli hyvin erikoinen 1930-luvulla ja sai huomiota osakseen myös siksi, että rakennustyövoimana toimi Lahden varavankilan vangit. Rakennustyökohteet ympäröitiin kolme metriä korkealla piikkilanka-aidalla.
Päärakennukseen sijoitettiin johdon huoneet, urheilulääkärin vastaanotto ja työhuoneet, opettajien kokoushuone, 2 luentosalia, voimistelusali, roomalainen sauna, kuivaushuoneet, 46 kahden hengen asuinhuonetta, 2 joukkomajoitushuonetta yhteensä 60 henkilölle, kaksi sairashuonetta, ruokasali 150 henkilölle, kerhohuone, keittiö, leipomo, kellarit, emännän huone, talousapulaisten 4 huonetta, kurssilaisten peseytymistilat, vaatteiden pesutupa ja silityshuone, keskuslämmitys- ja hiilivarastosuojat, urheiluvälineiden säilytyskellari ja korjauspaja.
Myöhemmin tilojen käyttötarkoitus on luonnollisestikin muuttunut kutakin aikakautta vastaavaksi.
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio vihki Kaskelan 13.7.1937 ja nimensä rakennus sai Suomen Urheiluopiston ensimmäisen toimitusjohtajan Akseli Kaskelan mukaan.
Suomen Urheiluopisto kuului sotasairaalaan numero 8 ja 1.1.-30.6.1940 opiston rakennukset ja laitteet olivat kokonaan sotasairaalan käytössä.
Lähde: Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta (2007).
Teksti ja kuva: Jari Niemi
