Saamme Vanhustyön keskusliittoon yhteydenottoja yksin asuvista ja turvattomista muistihäiriöisistä vanhuksista, jotka eivät täytä palvelun saamisen tiukkoja kriteereitä. Kuulemme toistuvasti raportteja nälässä olevista ja pesemättömistä vanhuksista jopa silloinkin, kun he ovat palveluiden piirissä.
Vanhustenhuollon resursointi on ollut liian heikolla tasolla vuosikymmenestä ja hallituskaudesta toiseen. Mutta meillä on edellytykset nousta hyvän ikääntymisen mallimaaksi. Kysymys on asenteista ja arvostuksesta, mikä näkyy viimekädessä rahoituksesta.
Rajallisten resurssien viisas käyttö edellyttää ikääntymisen tarkastelua kokonaisuutena, ennaltaehkäiseviä toimia ja jäykkien rakenteiden uudistamista. Panostamalla ennaltaehkäiseviin toimiin voimme siirtää raskaiden palveluiden tarvetta ja parantaa elämänlaatua.
Ikääntyvä ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija ja hänen tahtoaan on kuultava palveluita suunniteltaessa. Vanhuus ei ole sairaus ja iäkkään ihmisen koti ei ole lähtökohtaisesti hoivaajien työpaikka. Iäkkäät ihmiset tarvitsevat ennen kaikkea hyviä ja lämminhenkisiä kohtaamisia.
Julkinen keskustelu on painottunut hoitajamitoitukseen. Sen sijaan tulisi puhua enemmän moniammatillisesta osaamisesta ja henkilöstömitoituksesta. Päättäjien ei pitäisi säädellä liian yksityiskohtaisesti eri ammattiryhmien työajan laskentaa.
Ratkaisuja työvoiman riittävyyteen on otettava määrätietoisesti käyttöön, koska eläköityvien työntekijöiden tilalle tarvitaan lähivuosina 200 000 uutta työntekijää. Koulutettujen hoiva-avustajien työ on arvokasta ja sääntelyä tulisi purkaa, että heitä voitaisiin palkata entistä enemmän. Tarvitsemme oikeat osaajat oikeaan paikkaan.
Ikääntyminen alkaa jo syntymähetkestä ja koskettaa meitä kaikkia – pitkäikäisyys on yhteiskuntamme hieno saavutus. Asenteissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Samaan aikaan haluaisimme yksilöinä elää pitkään, mutta kuitenkin puhumme vanhoista ihmisistä yhteiskunnan taakkana ja kestävyysvajeena.
Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan 62 prosenttia kansalaisista katsoo poliitikkojen syrjivän ikääntyneitä ihmisiä (Ikäasennetutkimus 2022, Vanhustyön keskusliitto ja Aula Research). Luku on suuri ja vaalien lähestyessä poliitikkojen kannattaa huomioida tämä. Iäkkäät ihmiset ovat aktiivisin äänestäjäryhmä. Äänestysaktiivisuus kunta- ja eduskuntavaaleissa on 80 vuotta täyttäneillä 81 prosenttia.
Vanhustyön keskusliitto käynnistää kansanliikkeen ikäasenteiden korjaamiseen ja ikäsyrjinnän elementtien purkamiseksi. Ikäymmärrystä yhteiskunnassa on lisättävä ja on tunnistettava iäkkäiden ihmisten taloudellinen ja henkinen merkitys yhteiskunnallemme. He tarjoavat korvaamatonta tukea lapsiperheiden arkeen ja vapaaehtoistoimintaan. Iäkkäillä ihmisillä on osaamista, elämänkokemusta ja henkistä kestävyyttä. Heitä kannattaa kuunnella.
Vanhustenviikko on jälleen tulossa ja samalla käynnistyy kansanliikkeemme Tehdään iästä numero. Vanhustenviikkoa vietetään 2.-9.10.2022 teemalla Yhdessä luontoon – joka iän oikeus. Luonnon hyvinvointivaikutuksia ei voi liikaa korostaa. Yhdessä luonnossa liikkuminen ja yhdessä tekeminen monisukupolvisesti tuovat lisää henkisiä voimavaroja niin iäkkäille kuin nuoremmillekin.
Hyvää Vanhustenviikkoa!
Merja Lankinen, viestintäjohtaja, Vanhustyön keskusliitto
