Heinolan Kameraseuran kuusihenkinen ryhmä teki kesäisen kuvausmatkan valokuvaamaan suurpetoja Kuhmon Viiksimossa.
Kesä-heinäkuun vaihteeseen sijoittunut reissu oli osalle kameraseuralaisia ensimmäinen kerta, kun kameran etsimeen tallusteli karhu tai ahma. Kolmepäiväisen kuvausretken kohde, luontokuvaajaveteraani Kari Kemppaisen ylläpitämä Boreal Wildlife Center Kuhmon laitamilla on yksi parhaista kohteista, kun halutaan valokuvata Suomen suurpetoja. Kemppainen on pystyttänyt kuvauskojuja neljään erilaista maastoa edustaviin paikkoihin ja Heinolan kameraseuralaisetkin saivat tallennettua karhuja ja ahmoja useissa eri taustoissa.
Muutamia kertoja aiemminkin Viiksimon kuvauskojuissa öitään viettänyt Kameraseuran puheenjohtaja Kari Utti piti kesäretkeä antoisana.
-Päästiin kuvaamaan eläimiä monessa erilaisessa ympäristössä. Karhuja ja ahmoja kävi kuvattavana ja sen lisäksi merikotkia, korppeja ja muita lintuja, muisteli Utti ja painotti yhtä tärkeää seikkaa.
-Kun on erilaisia kuvaajia yhdessä kopissa, niin siellä voi keskustella kuvaustekniikoista ja tarkastella uusia kuvakulmia. Siellä saa kuvausvinkkejä toinen toisiltamme.
Retken ajankohta valittiin silmällä pitäen karhujen vuodenkiertoa. Yleensä nallet ovat tuolloin aktiivisimmillaan, sillä takana on kesäkuun alkupuoliskolle ajoittuva kiima-aika ja alussa on ajanjakso, jolloin mesikämmenet ryhtyvät tankkaamaan ajatellen syksyä ja vetäytymistä talviunille. Kerhon vierailun aikaan aktiivisuus ei ollut huipussaan helteisen sään vuoksi ja kuvauskojujen lähes 40 asteen lämmössä hikoilevat kameraseuralaiset joutuivat aika-ajoin lepuuttamaan laukaisinsormeaan kuvattavien pysyessä helteen vuoksi piilossa. Joka tapauksessa karhuja ja ahmoja kävi kojujen edustalla kuvattavana. Kokemukset kameraseuran ensimmäisestä kojukuvaukseen keskittyneestä kesäretkestä olivat positiivisia. Ensimmäistä kertaa karhun luonnossa nähnyt Matti Uimonen ei miellä itseään kojukuvaajaksi, mutta piti retkeä antoisana.
-Reissu oli kaikin puolin mukava. Itseäni ei kojukuvaus niin paljon kiinnosta, mutta kokemuksena, sanotaanko ainutlaatuinen. Keli oli lämpöinen ja eläimiäkin tuli kuvattavaksi ihan sopivasti. Kun en aiemmin ole siellä käynyt, niin kaikki oli plussaa mitä eteen tuli, luonnehti Uimonen.
Kuvausmatkan antia tullaan tarkastelemaan seuran kokoontumisissa. Jo nyt kun kuvaussaalista on päästy raapaisemaan pinnalta, on käynyt selväksi, miten paljon erilaista kuvamateriaalia syntyy eri kuvaajien käsissä, vaikka kuvauspaikka, kohteet ja valo on kaikille sama. Kuvausretki osaltaan todisti oikeaksi sen tosiseikan, että valokuvausharrastus on elämän pituinen oppimatka.
Teksti ja kuva: Tuomo Seppänen
