Hoitajapula vaivaa yksityiselläkin sektorilla. Kuvituskuva.
Jututimme kolmannella sektorilla toimivan, ikääntyneiden palveluasumista Heinolassa ja Lahdessa tarjoavan Jyränkölän Setlementin hoivapalvelujohtajaa hoitoalan työvoimapulasta ja kysyimme, miten haasteeseen on setlementissä vastattu.
Hoitajien saatavuusongelmien vuoksi hallitus päätyi syyskuun loppupuolella porrastamaan ensi vuonna voimaan astuvaa korkeampaa hoitajamitoitusta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa. Alun perin mitoitusta oli tarkoitus nostaa 1.4.2023 alkaen 0,7:een hoitajaan per asukas. Nyt tuo mitoitus on toteutumassa 1.12.2023. Huhtikuun alusta mitoitusta on tarkoitus nostaa nykyisestä 0,6:sta 0,65:een.
Valtakunnallinen keskustelu hoitajapulasta on keskittynyt julkisten toimijoiden ympärille hoitajaliittojen ja kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kesken käytyjen työehtosopimusneuvotteluiden myötä.
Vaikka keskustelu hoitajien palkoista ja työoloista sekä hoitajapulasta on keskittynyt julkiseen puoleen, myös yksityisellä puolella on haasteita.
Vaihtuvuus korkeaa
Jyränkölän Setlementin hoivapalvelujohtaja Sirkku Taskinen vahvistaa, että työvoimapula on todellista myös yksityisellä sektorilla. Vaikka koulutetun henkilöstön saamisessa on haasteita, Taskinen kertoo Jyränkölän onnistuneen rekrytoimaan tarvitsemansa määrän hoitotyöntekijöitä.
-Vaihtuvuutta on toki ollut, Taskinen lisää. Tämä tuo hänen mukaansa omat haasteensa.
-Vastuut tuppaavat kasautumaan jäljelle jäävälle vakituiselle henkilöstölle, kun hoiva-avustajat ja sijaiset eivät voi ottaa kokonaisvaltaista vastuuta.
Luottamushenkilönä Jyränkölän hoivapalveluissa toimiva Hanna Moilanen tuo esille työntekijäpulan aiheuttaman paineen työtehtävistä suoriutumisesta.
-Työ on muuttunut kiireisemmäksi ja hoitajista tuntuu, että kaikkeen tarvittavaan ei riitä aika. Kaiken kaikkiaan tämä koko tilanne kuormittaa hoitajia niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Työvoimapulan haasteeseen heinolalaisessa setlementissä on pyritty vastaamaan monin keinoin, niistä viimeisimpänä moniammatillisen tiimimallin kehittäminen ja käyttöönotto.
-Ajatuksena on, että yksikön vastuuhenkilöt olisivat entistä enemmän hoitajien työn tukena, mikä mahdollistaisi myös hoiva-avustajille ja sijaisille enemmän vastuunottamista, Taskinen kertoo.
Myös teknologia on apuna.
-Olemme esimerkiksi mukana kohote-hankkeessa, jossa älyteknologiaa hyödyntäen mitataan asukkaiden hyvinvoinnin tilaa.
Melko tuoreena ilmiönä Taskinen nostaa esille vakituisten hoitajien irtisanoutumisen ja siirtymisen keikkatyötä tarjoavien yritysten leipiin. Monesti kyseiset toimijat nostavat rekrytoinnissaan esille korkeamman palkkatason.
-Siinä kuitenkin helposti unohtuu vakituisen työsuhteen hyvät puolet: palkallinen kesäloma, työyhteisöön kuuluminen ja yhteisöllisyys loistavat näissä pätkähommissa poissaolollaan, Taskinen luettelee.
Sirkku Taskinen kertoo Jyränkölän pyrkivän erottautumaan muista alan toimijoista erityisesti taustallaan.
-Olemme täysin suomalainen, yhteiskunnallinen toimija. Me emme pyri maksimoimaan voittojamme toisin kuin monet suuret hoiva-alan yritykset tekevät. Lisäksi meillä on oma ainutlaatuinen toimintaympäristö: Meillä on muun muassa kansalaisopisto-, vapaaehtois-, ravintola- ja työllistämistoimintaa. Pystymme hyödyntämään monenlaista osaamista, Taskinen iloitsee.
Vetovoimaa parannettava
Koko alan vetovoiman Taskinen kokee saaneen kolhuja erilaisista laiminlyönneistä. Vaikka Taskinen pitääkin epäkohtien nostamista julkisuuteen tärkeänä asioiden korjaamiseksi, pitäisi hänestä julkisuudessa pystyä puhumaan enemmän myös hoitoalan hyvistä puolista.
-Asukkaiden hyviä kokemuksia ja työn merkityksellisyyttä toivoisin nostettavan enemmän esille. Ja sitä, että tässä epävarmassa maailmassa hoitotyö on varma työllistäjä.
Hanna Moilanen nostaa alan vetovoimaisuuden parantamisessa esille palkkauksen ohella työntekijöiden arvostuksen ja työntekijöiden hyvinvointiin panostamisen. Arvostuksessa Moilanen näkee esihenkilötyön olevan tärkeässä roolissa.
-Kun esihenkilö on työyhteisössä mukana, kuulostelee fiiliksiä ja on sekä on aktiivinen kuuntelija että toimija, tuo se työntekijälle tunteen, että työtäni sekä osaamistani hoitajana arvostetaan. Läsnä ja saatavilla oleminen on tärkeää, hän korostaa.
Jyränkölä vie aktiivisesti tietoa tarjoamistaan työ- ja harjoittelupaikoista alan oppilaitoksiin, mutta myös jo peruskouluun.
-Teemme mielellämme kouluvierailuja, ja kerromme 9-luokkalaisille, mitä hoitotyö on. Meillä suoritetaan myös paljon TET-jaksoja ja kesäisin työllistämme nuoria kesätyöpassilla.
Enemmänkin voisi Taskisen mukaan tehdä. Esimerkkinä hän mainitsee Jyränkölässä kehitetyt hoivatyön osaamismerkit, joilla omaa olemassa olevaa osaamistaan voi osoittaa.
-Näitä merkkejä voisi enemmän hyväksi lukea osaksi alan opintoja, Taskinen pohtii.
Hän mainitsee mahdollisena uutena yhteistyön suuntana myös lukion.
-Lukiossa voisi olla vapaasti valittavina opintoina hoivatyöhön liittyviä opintojaksoja.
Maahanmuuttoa on väläytelty yhtenä mahdollisena vastauksena hoitajapulaan. Jyränkölä on Taskisen mukaan ennakkoluulottomasti tarttunut tähän mahdollisuuteen työllistäessään useita muualta tulleita.
-Maahanmuutto on tärkeä osa palettia. Olemme monimuotoinen organisaatio, ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset rikastuttavat asukkaiden ja työntekijöiden arkea ja työtä. Opitaan toisiltamme puolin ja toisin, Taskinen päättää.
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti: Jussi Varjo HU
Kuva: Jyränkölä
