Kiertovesilaitosta kaavaillaan Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan tiloihin. Kuva: Jussi Varjo
Heinolaan kaavailtu kirjolohen kiertovesilaitos on mitä ilmeisemmin siirtynyt pitkälle odotuslistalle.
Hankkeen alullepanijan HTM-Yhtiöiden (myöhemmin yhtiö) toimitusjohtaja Juha Ikonen ei halua tarkemmin kertoa hankkeen nykyisestä tilanteesta.
-Kerrotaan sitten, jos jotain kerrottavaa on, Ikonen toteaa.
Sen verran Ikonen kuitenkin avaa salaisuuden verhoa, että hankkeeseen aikoinaan nimetty projektipäällikkö Markus Lindberg ei ole enää yhtiön palveluksessa.
Yhtiö haki 26.5.2020 lupaa kalojen kasvattamiseen kiertovesilaitoksessa ja kalankäsittelyä sekä toiminnan aloittamislupaa sekä valmistelulupaa entiseen Stora Enson aaltopahvitehtaan tehdashalliin Heinolassa. Lisäksi yhtiö haki lupaa pintaveden ottamiseen Jyrängönvirrasta. Laitoksessa käytettävä vesi palautettaisiin virtaan vedenottopaikan alapuolelle. Putket ja niiden rantautumiskohdat sijoittuvat Heinolan kaupungin omistamalle maa-alueelle.
Laitosalueen kiinteistön omistaja Tehomylly Oy (tj. Minna Ikonen) antoi 21.4.2020 suostumuksensa yhtiölle ympäristöluvan hakemiseen suunnitellun kalan kiertovesikasvatuslaitoksen perustamista ja toimintaa varten.
Heinolan kaupungin rakennuspäällikkö Ari Matteinen antoi puolestaan 12.5.2020 päätöksen, jonka perusteella yhtiö saa luvan sijoittaa kalankasvatuslaitoksen prosessiveden otto- ja purkuputket sekä pumppaamon Heinolan kaupungin maa- ja vesialueille hakemuksen mukaisesti.
Yhtiö toimitti Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 6.5.2020 luonnoksen sen ja Heinolan kaupungin vesilaitoksen välisestä sopimuksesta, joka koskee kalankasvatuslaitoksen jätevesien johtamista ja käsittelyä. Sopimusluonnos hyväksyttiin Heinolan kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa 12.5.2020. Sopimuksessa on muun muassa esitetty kalankasvatuslaitokselta lähtevän jäteveden maksimikuormitukset.
Tavoitteena viisi miljoonaa kiloa
Yhtiön tavoitteena oli saada lupa peräti 5 miljoonan kilon vuosittaiseen kasvattamiseen ja käsittelyyn Heinolan tehtaassa.
Yhtiön suunnitelmissa kiertovesilaitokselle tuodaan kalan mäti, josta haudotaan poikasia hautomossa. Poikasten kuoriuduttua ne siirretään poikasaltaisiin ja edelleen vaiheittain kasvualtaisiin. Sekä poikas- että kasvualtaissa kaloja lajitellaan koon perusteella eri altaisiin.
Kun kalat ovat teuraskokoisia, ne siirretään raikastusaltaisiin, missä niitä ei enää ruokita. Kalat ovat raikastusaltaissa noin 1–4 viikkoa ennen teurastusta. Raikastuksen tarkoituksena on makuvirheiden poistaminen.
Teurastuksessa kala tainnutetaan ja verestetään sumutusverestyksellä tai perinteisellä tavalla jääsohjoa hyödyntämällä. Verivedet johdetaan sellaisenaan jätevedenpuhdistamolle. Teurastuksen jälkeen kalat perataan, huuhdellaan ja toimitetaan jatkojalostukseen tai suoraan asiakkaille tukkuun tai vähittäiskauppaan.
Valitus hylättiin
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvat vain 3 miljoonalle kilolle, koska Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamo ei kykene ottamaan vastaan suurempaa jätekuormaa.
Yhtiö valitti saamastaan luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Sekä aluehallintoviraston että Hämeen ely-keskuksen myöntämät luvat ovat lainvoimaisia ja toistaiseksi voimassa olevia eli rakentaminen voi alkaa annetuilla lupaehdoilla koska tahansa.
Yhtiön tavoitteena ei ollut Hämeen ely-keskuksen johtavan asiantuntijan Olli Valon mukaan käynnistää kiertovesilaitosta heti täydellä teholla, vaan tavoitteena oli nostaa tuotanto ensin 3 miljoonaan kiloon ja myöhemmin täyteen 5 miljoonaan kiloon.
-Voi olla suunnitelmat menneet kokonaan uusiksi, mutta annetut päätökset ovat voimassa toistaiseksi, toteaa Valo.
Teksti: Jari Niemi
