Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, poliittinen maisema on kokenut valtavia muutoksia viime aikoina. Erityisesti poliittisen oikeiston nousu on herättänyt huomiota meillä ja muualla. Ilmiöön vaikuttavat monet tekijät taloudellisesta epävarmuudesta maahanmuuttoon ja sen rajoittamiseen, globalisaatio ja identiteettipolitiikka. Koronapandemian aikana tehdyt päätökset ovat varmasti myös osaltaan vaikuttaneet ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Sosiaalisen median vaikutustakaan ei tule vähätellä, sillä se nostaa esille ajankohtaisia ilmiöitä ja aiheita ennennäkemättömän nopealla tahdilla.
Poliittisen oikeiston nousun taustalla vaikuttavista monet ovat kokeneet syrjäytymistä ja turvattomuutta yhteiskunnassa. Nämä tunteet ovat saattaneet johtua taloudellisista haasteista, huolenaiheista kulttuurisen identiteetin säilymisestä, tai jopa tuntemuksesta, että heidän äänensä ei kuulu perinteisessä poliittisessa järjestelmässä. On tärkeää tunnistaa nämä tunteet ja kunnioittaa ihmisten kokemuksia, jotta voimme yhdessä rakentaa yhteiskuntaa, joka kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.
Oikeiston noususta huolimatta meidän on muistettava, että moniarvoisuus, sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat kulmakiviä, jotka ovat mahdollistaneet Suomen menestyksen ja vaurauden. Oikeiston nousun ei tulisi koskaan vaarantaa näitä arvoja, vaan sen tulisi pikemminkin kannustaa meitä vahvistamaan sitoutumistamme demokratian ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi. Siksi onkin erikoista, että hallitukseen on valikoituinut ministereitä, joiden tarkoitusperiä näiden asioiden ajamiseksi ja suojelemiseksi voidaan vähintäänkin kyseenalaistaa.
Samalla tulee muistaa, että poliittinen oikeisto, kuten ei myöskään vasemmisto, ole yhtenäinen ryhmä, ja näkemykset voivat vaihdella merkittävästi eri puolueiden ja johtajien välillä. Meidän tulee erottaa poliittiset liikkeet ja puolueet niiden edustamista arvoista ja politiikasta, jotta vältämme yleistyksiä ja ennakkoasenteita.
Poliitikot ja kansalaiset, riippumatta poliittisesta suuntautumisestaan, voivat löytää yhteisiä päämääriä ja tavoitteita, joita tavoitella yhdessä. Toivoa sopii, että keskustelu ja päätöksenteko palautettaisiin takaisin keskusteluun, joka perustuu tosiasioihin ja kunnioittaa moniarvoisuutta. Kansakunnan yhteisen tulevaisuuden eteen tehtävän työn ei tulisi tapahtua jakolinjoja korostamalla, vaan eri näkemyksiä yhdistäviä siltoja rakentamalla.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja.
