Alkuperäisteokselle, vuonna 1982 ensi-iltansa saaneelle Sydney Pollackin ohjaamalle ja Oscar-palkitulle Tootsie-elokuvalle sopivasti uskollinen, Suomen kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterissa saanut musikaali on sovitettu loistavasti teatterilavalle ja tähän päivään.
Alkuperäisessä elokuvassa Dustin Hoffmanin näyttelemä Michael Dorsey on lahjakas näyttelijä, jonka on hankalaa saada jalkaa oven väliin Broadwaylla. Hänen taidoissaan kommunikoida on nimittäin toivomisen varaa: Michael on aina äänessä eikä hän kuuntele muita. Kun vastaan tulee houkutteleva koe-esiintyminen, Michael päätyy kokeilemaan, mihin hänen näyttelijänkykynsä riittävät. Tässä vaiheessa näyttämölle keikkuu koroissaan valloittavan ihastuttava Tootsie, josta pitävät kaikki.
Lahdessa Michael Dorseyn / Tootsien roolin ottaa omakseen kaupunginteatterissa vieraileva Joel Mäkinen. Vaativa rooli vaatii heittäytymiskykyä ja monipuolista äänenkäyttöä, koroilla kävelemisestä puhumattakaan. Mäkinen suoriutuu tehtävästään loistavasti, ja onnistuu tuomaan lavalle kaksi erilaista, mutta toisaalta niin samanlaista hahmoa. Mäkisen vastanäyttelijä, huikea Petra Pääkkönen, lumoaa yleisön uskomattomalla äänellään. Pääkkösen soolo-osuudet ovatkin musikaalin parasta antia.
Muidenkaan näyttelijöiden suoritukset eivät suinkaan kalpene pääkaksikon rinnalla. Mainittakoon tässä kaupunginteatterin oma Henna Wallin, jonka esittämän Sandyn sutkautukset saavat hymyn jos toisenkin nousemaan katsojan huulille. Mainitsematta ei voi jättää myöskään pari vuotta sitten Lahden kaupunginteatteriin kiinnitettyä Tuomas Korkia-Ahoa, jonka esittämä Romeon veli Max on ajoittaisesta ärsyttävyydestään huolimatta hersyvän hauska. Jopa niinkin hauska, että näyttelijä itsekin repesi kesken kohtauksen nauruun ensi-illassa.
Helsingin kaupunginteatteri vei musikaalit Suomessa aivan uudelle tasolle vuoden 2018 Kinky Boots -musikaalin myötä. Tämän jälkeen Pieni merenneito ja Priscilla ovat nostaneet rimaa entisestään huikeine lavasteineen ja suuren maailman showmeininkeineen. Lahdessa ei kuitenkaan ole mitään syytä nöyrtymiseen. Koko 2,5-tuntisen esityksen ajan lavalta välittyy aito innostus ja ammattitaito, joka peittoaa pienemmän teatterin hieman vaatimattomammat puitteet. Tootsie onnistuu siinä, missä teatterissa on oikeasti kyse: Vetoamaan katsojien tunteisiin ja viihdyttämään yleisöä alusta loppuun.
Teksti: Jussi Varjo HU
Artikkelikuva: Aki Loponen / Lahden kaupunginteatteri