Ikääntyminen voi tuoda mukanaan monenlaisia haasteita; liikkuminen hankaloituu ja jokapäiväisten askareiden teko hidastuu. Muisti kuitenkin pelaa vähintäänkin kohtuullisesti eikä sitä täysin vuodepotilaaksikaan vielä jouda. Mikä ratkaisuksi?
Ikääntyneiden yhteisöllisessä asumisessa asukas vuokraa asunnon ja saa kotihoidon sekä tukipalveluiden muodossa tarvitsemaansa apua. Siinä missä esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa asukkaan mahdollisuudet poistua kodistaan ovat rajatummat, yhteisöllisessä asumisessa asukas voi elää omannäköistänsä elämää omassa kodissaan.
-Eri hyvinvointialueilla yhteisöllistä asumista tuotetaan eri tavoin. Eri asiakasryhmille yhteisöllinen asuminen voi myös olla eri sisältöistä. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhteisöllinen asuminen eroaa ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta. Molemmissa tarkoituksena on kuitenkin tukea henkilön sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumista yhteisölliseen toimintaan, kertoo ikääntyneiden ja erityisryhmien palveluasumista tuottavan Jyränkölän Setlementin hoivapalvelujohtaja Sirkku Taskinen.
Jyränkölällä on Lahdessa Puntarin Lehmuskodissa 10 yhteisöllisen asumisen paikkaa.
-Heinolassa olemme ajatelleet keskittää yhteisöllisen asumisen Kunniakonsulin palveluasuntoihin sekä Jyränköläkotiin, Taskinen kertoo.
Hän korostaa, että parhaimmillaan yhteisöllinen asuminen lisää asukkaan turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyden kokemusta.
– Olisi tärkeää, että yhteisölliseen asumiseen pääsisi henkilöitä, jotka kokevat olonsa turvattomaksi nykyisessä kodissaan, vaikka heidän muiden palveluiden tarve ei vielä olisikaan kovin suuri. Silloin, kun ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön se lisää hänen hyvinvointiaan.
Jyränkölän hoivapalveluissa yhteisöllisyys on ollut toiminnan ydin jo vuosia. Hoivapalvelut ovat tuottaneet kotihoitoa ja tukipalveluita asukkaille omiin palvelutaloihin jo ennen yhteisöllistä asumista. Sirkku Taskinen kertoo, että yhteisöllisen asumisen palvelukuvaus haastaa Jyränkölässä jo toimiviksi todettuja käytänteitä.
– Yhtenä konkreettisen esimerkkinä on yöhoito, joka tulee toteuttaa hyvinvointialueen turvapuhelinjärjestelmällä. Tällaisissa tilanteissa meillä on siis kaksi päällekkäistä järjestelmää samaan tarkoitukseen.
Yhteisöllinen asuminen on yksi yritys helpottaa hoiva-alan kriisiä. Sirkku Taskinen näkee yhtenä suurimmista kriisin aineksista ympärivuorokautisen hoivan mitoitusvaateen.
-Ympärivuorokautisen hoivan hinta nousee väistämättä, kun henkilöstövaatimukset lisääntyvät sekä määrällisesti, että ammatillisesti. Olisi erittäin tärkeä pysähtyä miettimään sitä mistä elämänlaatu ihmisen elämän ehtoopuolella rakentuu. Voitaisiinko henkilöstöä käyttää joustavammin ja monipuolisemmin ikääntyneiden palveluissa? Mikäli henkilöstöä voisi käyttää joustavammin, ympärivuorokautisesta hoivasta vapautuisi resursseja esimerkiksi kotihoitoon, Taskinen kertoo.
Asukkaita osallistetaan
Heinolassa yhteisöllistä asumista jo tarjoaa Villa Ilo. Vastikään 10-vuotissyntymäpäiviään viettänyt Villa Ilo toimii entisissä Reumasäätiön tiloissa, joissa Hovikoti -konserniin kuuluvalla toimijalla on kaikkiaan 38 asukaspaikkaa.
-Palvelumme on räätälöity kunkin asukkaan omien tarpeiden mukaan, kertoo Villa Ilon toiminnanjohtaja Mira Nurminen. Palvelutarpeen määrittelee hyvinvointialue.
Nurminen korostaa, että yhteisöllinen asuminen tuo asukkaille turvaa ja muiden ihmisten seuraa.
-Varsinaista yhteistä ohjelmaa meillä ei ole talon puolelta järjestetty, mutta asukkaat voivat ideoida yhteistä tekemistä. Meillä on maanantaisin palaveri, jossa näitä ideoita voidaan tuoda esille. Asukkaiden osallistaminen on tärkeä osa toimintaamme, Nurminen kertoo.
Asukkaiden toiveiden ja ideoiden pohjalta Villa Ilossa järjestetään Nurmisen mukaan muun muassa bingoa ja jumppaa.
-Asukkaille on myös syntynyt omia porinaporukoita, hän lisää.
Yhteiset ruokailuhetket on järjestetty yhteistiloissa. Villa Ilo ei tuota ateriapalveluita itse, vaan ne hoidetaan yhteistyökumppanin kautta.
-Asukkaat voivat halutessaan ottaa ateriapalvelun, ja näin lähes kaikki käytännössä tekevätkin. Omaiset monesti toteavat, että eiköhän ne sopat ole nyt itse keitelty, Nurminen hymyilee.
Nurminen korostaa, että Villa Ilossa asukkaat saavat elää omannäköistänsä elämää.
Työntekijätilanne rauhallinen
Villa Ilo työllistää 14 vakituista työntekijää. Kaikkiaan sijaiset mukaan lukien työntekijöitä on parisen kymmentä. Nurmisen mukaan koko alaa vaivaava työntekijäpula ei ole heitä kohdannut. Hän kertoo, että mahdolliset työntekijät lähestyvät Villa Iloa suoraan ja tiedustelevat työpaikkaa.
-Rekrytointifirmoille totean suoraan, että ei kiitos, meillä ei ole tarvetta, Nurminen naurahtaa.
Myös Sirkku Taskinen Jyränkölästä toteaa, että työntekijätilanne on tällä hetkellä rauhallinen.
– On tärkeää tehdä pitkäjänteistä työtä henkilöstövahvuuden turvaamiseksi. Tätä on mm. oppisopimusopiskelun mahdollistaminen ja ulkomailta rekrytoinnit sekä mahdollisuus tulla tutustumaan hoiva-alaan osaamismerkein.
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti: Jussi Varjo HU