Tämä ote on Heinolan Uutisista huhtikuussa 2044. Kaupunginjohtaja Pasi Jarkkonen järjestää ison ilmaiskonsertin ja juhlan nimellä – TORILLA TAVATAAN! Heinola on juuri valittu Suomen onnellisimmaksi paikkakunnaksi. Paikalla on myös Heinolasta alun perin maailman menestykseen ponkaissut Euroviisuvoittaja rokkibändi Komposti. Heinolan legendaarinen yhtye Apulanta innosti tämän uuden yhtyeen perustajajäseniä, jotka ovat kaikki syntyneet 2020-luvun alussa. Heistä tuli koko Suomen sankareita 2043 keväällä ja esiintyvät nyt Heinolan torilla juhlistaen Heinolan saavutuksia. Yle ja MTV sekä monet kansainväliset TV-yhtiöt tulevat kuvaamaan Heinolan menestystarinaa.
Historiaa ja tulevaisuutta
Miten tämä kaikki muuttui todeksi? Huhtikuussa 2024 perustettiin VISIO 2044 -ryhmä, johon valittiin Heinolassa asuvia henkilöitä tyyliin ”vauvasta-vaariin”. Ryhmä rakensi timanttisen suunnitelman kunnalle, sillä edellytyksellä, ettei mikään puolue ”torppaa” hankkeita. Ryhmän puheenjohtajana toimi Tapani Frantsi. Paperi kiersi myös kaupunginjohtajan Jari Parkkosenkin luettavaksi ja Jari viisaana miehenä piti siitä kovasti. Kunnallisvaalien jälkeen keväällä 2025 uusi valtuustokin antoi työrauhan toteuttaa Heinolan VISIO 2044 -hanketta. Suunnitelmaa toteutettiin ilman riitoja. Tavoite oli kirkas, Heinola olisi vuonna 2044 Suomen onnellisin paikkakunta.
Mitä sitten tapahtui?
Heinolan vetovoimatekijöiksi valittiin yksinkertaisia asioita, kärkiarvona oli EPÄITSEKKYYS. Ajatuksen äitinä oli Kaarina-mummo, joka toivoi, että ”joskus ihmiset vaikka avaisivat hänelle oven, kun hän kulkee rollaattorilla.” Kuin taikaiskusta kaikki puolueet ja viranomaiset alkoivat puhaltaa yhteen hiileen ja siten 20 vuoden aikana Heinolaan muutti yli 60 merkittävää yritystä, jotka toivat uusia työpaikkoja tilastojen mukaan peräti 4683 kpl. Tämän johdosta Heinolan kaupungin tarjoamat tontit kävivät kaupaksi ennätysvauhtia – erityisesti vuosina 2029–2039. Jopa kauppaketjuja tuli takaisin Savontielle ja torilla uusi kauppahalli tuli kuuluisaksi tuoreista kaloista ja lähiruuasta. Heinolan aiempi menestys kulttuurin saralla sai jatkoa. Heinolassa Jyrää, Kesäteatteri, Apulanta, Komposti ja upea Kaupunkimuseo saivat lisäpiristystä, kun Suomen 14. Presidentti päätti rakentaa kesäasunnon Heinolaan. Olihan presidenttimme syntyjään Heinolasta ja opiskeli Heinolan uudessa lukiossa vuosina 2021–2023. Kesäasukkaiden määrä kasvoi merkittävästi tämän jälkeen. Asukaslukukin ylitti jälleen kerran 20 000.
Kaikki kiittävät Heinolaa – ohi ei enää ajeta
Heinolalainen EPÄITSEKÄS asenne niitti mainetta, koska aiemmin Heinolan ohi ajettiin, mutta nyt Heinolaan pysähtyi matkailijoita jopa paljon enemmän. Ravintolatoiminta kukoistaa. Heinolan Lintutarhakin niitti menestystä, koska luonnossa elävät asukkaat muuttivat sankoin joukoin Heinolan upeisiin maisemiin. Lintutarhan tunnettu persoona Olli Vuori raportoi, että hävinnyt kuukkeli palaa Heinolan metsiin ja kuhankeittäjäkin viheltelee lehdoissa. Tämä on johtanut lintubongaajien ryntäykseen paikkakunnalle. Kyllä luonto tietää missä on hyvä olla. Luontokuvaaja ja lintuharrastaja Tuomo Vesikkokin on innoissaan.
Tiede- ja urheilumenestys oli valtavaa
Heinolan vanhat Seminaarin tilat valjastettiin tutkimuskäyttöön, johon saapui ympäri maailman tunnettuja tiedemiehiä. Vanhat rakennukset saivat uuden tarkoituksen eikä nuorison tarvinnut enää kivittää niiden ikkunoita rikki. Urheilun sarallakin tuli menestystä. Aiempien yksittäisten menestystarinoiden jatkona, paikallinen urheiluseura saavutti yli 10 Suomen mestaruutta eri lajeissa vuonna 2043. Heinolasta on useita ehdokkaita vuoden 2044 Olympiajoukkueeseen. Vierumäen vetovoima on maailmanlaajuista ja kaupunginosa kasvaa.
Tarua vai totta?
Keisari Nikolai 1 antoi vuonna 1839 Heinolalle kaupunkioikeudet. Heinola on siis 66 vuotta vanhempi kaupunki kuin esimerkiksi Lahti. Tämän kirjoituksen innostuksen lähteenä oli mielikuvituksellinen ryhmä VISIO 2044. Heinolan Uutiset sai myös valmiin kirjoituksen, jonka voi julkaista uudestaan maaliskuussa 2044. Usko tai et – tämäkin voi olla totta – tai sitten tarua! Jatketaan unelmointia.
Mikko Tukonen
Kirjoittaja on metsätaloudesta innostunut yrittäjä ja yrityskonsultti ja -kehittäjä.