Onko olemassa jokin universaali hyvä elämä? Mitä kätkeytyy suomalaisen nuoren miehen hyvinvoinnin taa?
Hyvinvointi on laaja käsite ja tieteellisessä tutkimuksessa hankala. Hyvinvointitutkimuksia yhdistäviä teemoja ovat ymmärrys hyvästä elämästä, hyvinvoinnin suhteellisuus, hyvinvoinnin monitieteellisyys, hyvinvointierojen epäoikeudenmukaisuus ja hyvinvoinnin politisointi (Saari 2011.) Millaiset seikat edistävät tai heikentävät nuorten miesten hyvinvointia? Nuorten miesten hyvinvointi ei ole pelkästään yksilötason asia, vaan sillä on laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka ulottuvat niin työelämään kuin kansanterveyteen. Aihe on tärkeä yksilöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta.
Haastattelin aiheesta Setlementtiliiton Sekasin Gaming tiimipäällikkö Joosua Valkeakunnasta. Sekasin Gaming on suomalainen, yli 21 000 jäsenen yhteisö Discordissa. Yhteisöä ei ole rajattu sukupuolen mukaan, vaan sinne ovat kaikki nuoret tervetulleita. Tämä haastattelu kuitenkin keskittyy nuoriin miehiin.
Mitä mieltä Joosua on siitä, miten Suomen nuoret miehet voivat?
-Tämä on tosi laaja kysymys! Nuoren miehen hyvinvointiin vaikuttaa paljon se, onko esimerkiksi saanut haluamansa opiskelupaikan tai onko töissä. Hyvinvointiin on myös merkitystä sillä, onko lapsuus ollut tasainen, mikä kantaa nuorta miestä aikuisuuteen. Kokemus kumppanuudesta voi myös vaikuttaa hyvinvointiin. Paineet parisuhteen löytämiseksi on suuret.
Suomi on seitsemättä vuotta perättäin maailman onnellisin maa (YLE 2024). Onnellisuutta mitataan ihmisen oman elämänlaadun arvioinnin perusteella. Tutkimuksessa ihmisiä pyydetään arvioimaan elämäänsä asteikolla 0–10. Näiden arvioiden lisäksi tutkijat pyrkivät selittämään eri maiden ja ajanjaksojen välisiä eroja taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, elinajanodotteen, vapauden tunteen ja korruptiohavaintojen avulla. (World Happiness Report 2024.)
Keskustelimme Joosuan kanssa onnellisuustutkimuksesta. Asuuko Suomessa maailman onnellisin mies?
-Jos tätä kysyttäisiin meidän Discord -yhteisössä, niin nuoret eivät allekirjoittaisi tätä. Siis, että Suomi olisi jotenkin miesten luvattu maa. Rehellisyys ja turvallisuus nostaa toki pisteitä, mutta emotionaalinen ja psykologinen hyvinvointi ei ole meillä vahvaa. Suomessa on kyllä erinomaiset lähtökohdat sille, että mies voisi olla onnellinen.
Oppiminen tuottaa merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Työ ja ammatti antavat elämälle merkityksellisyyttä. Oppimisen ja saavutettujen tutkintojen avulla itseluottamus kasvaa ja usein myös elämänhallinnan tunne nousee. Opiskelu monipuolistaa elämää, parantaa koettua elämänlaatua sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Oppiminen ja osaaminen heijastuu sekä perheiden että yhteisöjen hyvinvointiin ja luottamuksen ilmapiiriin. (Purtilo-Nieminen Sirpa 2024.)
Myös Joosua vahvistaa koulutuksen ja työn merkityksen nuorelle miehelle:
-Vähintään toisen asteen koulutus nuorelle on tosi tärkeä. Tämä on nyt oppivelvollisuusiän nostamisen myös tullut pakolliseksi ja se on hyvä muutos. Toki näemme myös haasteita esimerkiksi opintojen aikatauluttamisen suhteen ja oppivelvollisuus luo paineita valmistua ammattiin. Nuori on saattanut 15-vuotiaana hakeutua koulutukseen tietylle alalle, kun oli pakko, mutta työ ei sitten tunnukaan omalta. Yhteiskunnallisesti ei palvele Suomea, että ihmiset valmistuvat alalle mistä ei haluta tehdä itselle uraa. Koulutuksella on vaikutusta myös nuoren miehen tulevaisuuden näkymiin ja sillä on vaikutusta siihen, millainen arvo nuorella on parisuhdemarkkinoilla.
Parisuhde, kumppanuus ja rakkaus polveilee toistuvasti Joosuan kuvauksissa nuorten miesten hyvinvoinnin tekijöistä. Nämä liittyvät ihmisen yhteisyyssuhteen tarpeeseen ja ovatkin olleet osa suomalaista hyvinvointitutkimusta. Hyvinvoinnin tutkijoista Suomessa lienee tunnetuin Erik Allardt. Suomen akatemian tutkijaprofessorina hän alkoi tutkia hyvinvointia pohjoismaissa 1970-luvulla. Allardt toi esiin kuuluisat hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet) ja being (itsensä toteuttaminen). Allardtin tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö. Myöhemmin Allardt on esittänyt, että having-loving-being -jaottelua pitäisi täydentää doing -ulottuvuudella. Tämä kuvaisi hyvinvoinnin tekemisen tasoa. Myöhemmät teoriat ovat painottaneet doing -ulottuvuuden korostavan ihmisen olevan toimiva olento, joka toteuttaa tekemisen kautta itseään. Allardtin tutkimus uusittiin 2000-luvulla. Täysin Allardtin tutkimuksen kopio se ei ollut, sillä Allardt teki tutkimuksen käyttämällä haastatteluja tiedonkeruumenetelmänä ja 2000-luvun versio tehtiin kyselytutkimuksena. Vertailututkimukseen liittyi monia ongelmia, esimerkiksi hyvinvointikäsitteen muutos. (Uusitalo, Simpura, Saari & Laihiala 2022, alkup. Allardt 1976.)
Miten Joosua kokee Erik Allardtin hyvinvoinnin jaottelun osuvan nykyajan nuoriin?
-Varmasti nuoremmat sukupolvet tavoittelevat toisenlaista hyvinvointia kuin omistusasuntoa, eliniän kestävää avioliittoa ja vuosikymmeniä kantavaa vakituista työtä. Joillakin toki on vahvat perinteisten arvojen mukaiset menestymisen mittarit. Joillekin nuorille nämä lisäävät suuresti onnellisuutta. Esimerkiksi jos oma perhetausta on rikkonainen, lapsuuteen liittyy väkivallan kokemuksia ja rauhattomuutta niin näillä nuorilla on enemmän taipumusta tavoitella tasapainoa, rauhallista perhettä. Joillekin nuorille merkityksellisempää on etsiä seikkailua ja jännitystä, matkustella ja tutustua moniin erilaisiin ihmisiin. Tämä on yksilökohtaista. Sinänsä nuoret miehet ovat yksi kategoria, niin pelkästään siihen kategoriaan nojautuminen kaventaa käsitystä nuoresta miehestä, koska ryhmään mahtuu paljon erilaisuutta. Ei ole enää yhtä tapaa olla onnellinen.
Entä Allardtin kolmas ulottuvuus ”being”, mistä ja miten nuoret miehet saavat kuuluvuuden, jos oletetaan sen olevan edellytys yksilön hyvinvoinnille?
-Kyllä se liittyy niihin yhteisöihin, mihin nuori kuuluu. Jollain tavalla se yhteisö on miehen tukena. Kuulumisen tunne tulee hyväksymisen ja onnistumisen tunteen kautta omassa yhteisössä. Toki myös läheisyys ja rakkaus kumppanilta tuo kuuluvuuden tunnetta. Yhteisöpohjainen arvostus on nuorilla miehillä merkittävä. Esimerkiksi peliyhteisöissä, pelataan isossa ryhmässä ja teillä on yhteinen tavoite ja olet paras pelaaja siinä tiimissä, tulee kehuja niin kyllä nostaa itsetuntoa. Kuuluvuus tulee tekojen kautta. Miehelle on tosi tärkeää kokea, että voi olla hyvä jossain.
Aina hyvinvoinnin ulottuvuudet eivät täyty. Kuuluvuuden vastakohta on ulkopuolisuus, mihin liittyy yksinäisyyttä. Yksinäisyys heikentää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttämme voimakkaammin kuin mikään muu tuntemamme yksittäinen tekijä. Menetämme jopa viidenneksen potentiaalisesti työvoimasta yksinäisyydelle. Yksinäisyys tuntuu kipuna aivoissa samassa kohdassa kuin ihmisen kokema fyysinen kipu. Yksinäisyys nostaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Yksinäisyys vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan. Yksinäisyys heikentää vastustuskykyä. Yksinäisen ihmisen kognitiiviset taidot heikkenevät (Saari 2016, 5, 113.) Yksinäisyyttä ei silti vielä terveydenhuollossa diagnosoida eikä siihen määrätä hoitoa. Mikä on tilanne nuorten miesten kokeman yksinäisyyden suhteen?
-Yksinäisyys on Suomen nuorten miesten vaietuin ja hävetyin ongelma. Yhteiskuntana me menetetään sen takia tosi paljon, huokaa Joosua Valkeakunnas.
-Nuoret miehet kokevat yksinäisyyttä siitä, ettei ole perhettä, ei ole kavereita ja jäädään ilman kumppania tai seksikumppania, sellaista intiimiyksinäisyyttä. Läheisyyden kaipuu on huutava, Joosua avaa nuorten miesten ajatuksia.
Pitkään jatkunut yksinäisyys aiheuttaa hetkellisten tunteiden lisäksi pitkäkestoisempia hyvin haavoittavia tunteita kuten häpeää.
-Yksinäisyys on hyvin tiedostettu, mutta samalla tosi vaiettu. Nuoret miehet eivät julkisesti halua puhua yksinäisyydestä, sillä siihen liitetään henkilökohtaista epäonnistumisen kokemusta. Todellisuudessa se on vaan surullista ja ikävää eikä siinä pitäisi olla mitään hävettävää, Joosua jatkaa.
Terveydellisten seurausten lisäksi yksinäisyydellä on sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä ja yhteiskunnallisia seurauksia. Yksinäiset ihmiset kokevat sosiaalisen ympäristön kielteisenä tai uhkaavana, mikä saa heidät eristäytymään entistä enemmän (Saari 2016, 107). Pitkäkestoinen yksinäisyys saattaa aiheuttaa ihmiselle pysyviä seurauksia.
-Yksinäisyyden suurin ja surullisin seuraus on se, että me ei nähdä niitä ihmisiä, Joosua kuulostaa jo itsekin lohduttomalta kertoessaan havainnoistaan.
-Nuoret miehet katoavat yhteiskunnasta, erakoituvat. Yksinäisyys syrjäyttää ihmistä valtavasti. Yksinäisyyden negatiivisia vaikutuksia nuorten miesten kohdalla ovat lisääntyneet tai pahenevat mielenterveysongelmat, itsetuhoisuus ja päihteiden käyttö, sillä jollakin sitä yksinäisyyttä pitää yrittää turruttaa. Kadonnut, ulottumattomissa oleva nuori mies ei tule autetuksi.
-Toivon luominen yksinäiselle on hyvin vaikeaa. Me menetämme yhteiskunnassa tosi paljon, jos me emme tee tälle mitään. Mitä yksinäisyys tekee yksilölle, se tuhoaa sen ihmisen elämän.
Tämän jälkeen herää vain yksi kysymys: kenen vastuulla nuorten miesten hyvinvointi on?
-Kaikkien vastuulla se on, koko yhteiskunnan. Tarvitaan enemmän resursseja, kuten rahoitusta palveluille nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Haluan kuitenkin mainita, että kenenkään yksilön syytä toisen yksinäisyys ei ole. Tarkoitan tällä sitä, että jos et ole jonkun kaveri tai jos et suostu kumppaniksi. Yksinäisyyteen vaikutetaan palveluilla ja tukirakenteilla. Toki jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten ja millaisia arvoja me tuomme esille ja miten me käyttäydymme. Jollekin se vitsiksi tarkoitettu kommentti, voi olla toiselle tosi ikävä asia. Tarvitaan puheen muutosta. Emme ehkä yksilöinä pysty pelastamaan tiettyä ihmistä, mutta voimme omalla käyttäytymisellä tehdä ison muutoksen siihen, miten ihmiset meidän yhteiskunnassamme voi.
Rakenteita muutetaan hitaasti, mutta työtä sen eteen tehdään. Eduskuntaan on perustettu työryhmä yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi Suomessa. Työryhmän tehtävänä on edistää kansallisen yksinäisyysstrategian luomista Suomeen (STT 2023.)
Lisäksi tarvitaan yksinäisyyttä ehkäisevää työtä mm. kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Yksinäisyys tulisi huomioida opetussuunnitelmissa aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle (Kuusterä 2023.)
Joosua Valkeakunnas korostaa yhteisöjen merkitystä:
-Meillä on suuri tarve yhteisöille, missä ihmiset voivat itse kukoistaa ja missä heidät ymmärretään. Sekasin gaming antaa mahdollisuuksia myös eri tavalla ajatteleville miehille. Jos yhteisöjä rakennetaan vain kapeasti samoin ajattelevien ympärille, se ulkopuolelle jäävien osuus saattaa olla tosi iso. Jos me halutaan tehdä maailmasta inklusiivinen niin emme voi ajatella, että suljetaan tietty osa ihmisistä pois meidän yhteisöistä.
Blogitekstin on kirjoittanut Laura Paronen osana kasvatustieteen maisterin opintojaan.
LÄHTEET
Purtilo-Nieminen Sirpa 2024. Hyvinvointi kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksenä luento, Lapin yliopisto
Saari Juho 2011. Hyvinvointi Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus
Saari Juho 2016. Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus
Setlementtiliitto:
Valkeakunnas Joosua 2024. Haastattelu
Kuusterä Kirsti 2023. Valtakunnallinen järjestöjen yksinäisyysverkosto: Yksinäisyyden ehkäisy vaatii laaja-alaista yhteistyötä https://setlementti.fi/kannanotot/valtakunnallinen-jarjestojen-yksinaisyysverkosto-yksinaisyyden-ehkaisy-vaatii-laaja-alaista-yhteistyota/
Uusitalo Hannu, Simpura Jussi, Saari Juho ja Laihiala Tuomo 2022. Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys, Allardt -hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017. Helsinki: Into Kustannus
World Happiness Report 2024. World Happiness Report 2024: Most comprehensive picture yet of happiness across generations | The World Happiness Report