Kirjastonhoitajasta kirjastopalvelujohtajan saappaisiin vuonna 2022 hypännyt Mirja Sipilä kokee monista muutoksista huolimatta lukemisen edistämisen edelleen kirjaston tärkeimmäksi tehtäväksi.
-Tekniikka on lisääntynyt valtavasti, kiteyttää Heinolan kaupungin kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä oman kirjastouransa aikana tapahtuneen muutoksen alalla. Sipilä aloitti Heinolan kirjastossa informaatikkona muuton keskellä vuonna 1999. Tuolloin kirjasto muutti Maaherrankadulta entisen kylpylän tiloista Kauppakadulle nykyisiin varsinaisiin toimitiloihinsa. Tällä hetkellä tilat ovat kuitenkin lehtisalia lukuun ottamatta poissa käytöstä piakkoin alkavan remontin vuoksi. Remontin ajan kirjasto toimii väistötiloissa kaupungintalolla.
Sipilä kertoo, että hänen aikanaan on tullut muun muassa omatoimikirjasto, verkkoaineistot, e-kirjat ja -lehdet sekä koko Päijät-Hämeen laajuinen seutukirjasto Lastu.
-Lastun ansiosta kaikilla ei tarvitse olla kaikkea ja aineisto vaihtuu kirjastojen välillä, Sipilä kertoo.
Asiakkaiden näkökulmasta yksi suurimmista muutoksista kirjastoissa on ollut itsepalvelun lisääntyminen.
-Lainaukset ja palautukset onnistuvat yhdellä ja samalla automaatilla. Lainoista itsepalveluautomaatilla tehdään noin 90 prosenttia, Sipilä laskeskelee.
Vaikka aineiston lainauksista ja palautuksista suurin osa hoituu itsepalveluna, ei kirjastoa voida pyörittää ilman osaavaa henkilökuntaa.
-Ostamme vuosittain noin 4 000–5 000 uutta nidettä, joiden käyttökuntoon laittaminen vie aikaa. Lisäksi on muun muassa kirjojen hyllyttämistä ja järjestelyä, tiedonhakua, tapahtumien järjestämistä ja digiohjausta, Sipilä luettelee mainitakseen muutamia henkilökunnan tehtäviä. Myös koululais- ja päiväkotiryhmien vierailut draamaratoineen ja kouluille kerättävät kirjapaketit kuuluvat henkilökunnan työnkuvaan.
-Kouluilla ei juurikaan ole omia kirjastoja, joten toimitamme niihin kirjoja luettavaksi, hän lisää.
Heinolan kirjaston henkilöstöresurssi on tällä hetkellä kymmenen henkilöä. Kirjastopalvelujohtaja kertoo, että henkilöstön saatavuudessa on ollut haasteita, minkä takia digiohjaus on tällä hetkellä tauolla.
-Toivottavasti saamme toiminnan kuitenkin keväällä jälleen käyntiin.
Myös kirjaston normaalisti hyvinkin vilkkaalla tapahtumapuolella on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tähän vaikuttaa väistötiloissa käytettävissä olevan tilan määrä. Vertailun vuoksi, Heinolan kirjaston kaiken kaikkiaan noin 86 000 niteestä noin 20 000 saatiin mahtumaan väistön asiakastiloihin.
-Osa tästä määrästä on asiakkailta piilossa varastolaatikoissa, Sipilä huomauttaa.
Erityisesti kirjailijavierailut ovat aikaisemmin vetäneet hyvin väkeä.
-Kevätkaudella käynnistämme jälleen Ikääntyvien yliopiston luennot yhdessä Lahden kesäyliopiston kanssa. Luentoja seurataan kuitenkin WPK-talolla, Sipilä kertoo.
Kaikille avoin paikka
Kiristyvä kuntatalous ei paranna kirjaston näkökulmia.
-Mutta tehdään sillä resurssilla mitä on käytettävissä, Sipilä kertoo.
Vaikka Heinolan kirjaston lainausmäärät ovat viimeisen 15 vuoden aikana olleet muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta laskusuuntaisia, ovat luvut silti vaikuttavia paikkakunnan kokoon nähden: Vuonna 2023 lainoja tehtiin 231 000, fyysisiä käyntejä oli 160 000 ja lainaajia eli kirjastokorttiaan vähintään kerran käyttäneitä oli 5 000.
Kirjaston tärkeimpänä tehtävänä Mirja Sipilä näkee mahdollisuuden itsensä kehittämiseen.
-Kirjasto on kaikille avoin ja maksuton paikka, joka mahdollistaa kenen tahansa etsiä tietoa ja kehittää itseään.
Hän kokee tulevaisuuden kirjaston olevan entistäkin enemmän kaikille avoin kohtauspaikka.
-Kirjasto on kaikille avoin, yhteinen paikka, jossa voi vaan olla eikä tarvitse ostaa mitään. Monet kylien seurantalot rapistuvat, joten olisi hyvä, että edes kirjasto säilyisi paikkana, jonne kaikki voivat kokoontua.
Tilojen monikäyttöisyys tuleekin korostumaan uusissa remontoiduissa tiloissa.
-Tiloihin on tulossa esiintymis- ja kokoustiloja, varattavia työskentelytiloja sekä tila elokuvankatseluun, karaoken laulamiseen, soittamiseen ja esimerkiksi äänittämiseen, Sipilä paljastaa.
Vaikka monikäyttöisyys onkin päivän sana, nostaa Sipilä lukemisen edistämisen edelleen kirjaston ydintehtäväksi.
-Kirjastot tarjoavat jatkossakin lukemista oli se muoto mikä tahansa.
Koiria ja kirjoja
Mirja Sipilän vapaa-aika kiteytyy tällä hetkellä muutaman kuukauden ikäisen suomenlapinkoiran pennun kanssa touhuamiseen. Lisäksi hän kiertelee koiranäyttelyissä vanhemman koiransa kanssa. Hän kertoo myös kuuntelevansa ja katselevansa ohjelmia Areenasta ja harrastavansa talviuintia.
-Kylpylän rannassa on todella hienot puitteet talviuinnille, Sipilä kehuu.
Tokihan kirjastopalvelujohtaja lukee kirjoja?
-Kyllähän sitä tulee vähän luettuakin, Sipilä hymyilee.
-Luen aika paljon yhteiskunnallisia teemoja käsitteleviä romaaneja, joista viimeisimpänä suosittelisin lukemaan Anna Soudakovan Haikara levittää siipensä. Hyvinkin ajankohtainen kirja sijoittuu Valko-Venäjälle ja kertoo siitä, miten vapaus ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, Sipilä kertoo.
-Mutta toki välillä luen myös kevyempiä dekkareita, hän lisää.
KUKA
Mirja Sipilä
Ikä ja kotipaikka: 61 v. Heinola.
Ammatti: Kirjastopalvelujohtaja.
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri.
Perhe: Suomenlapinkoirat Peppi ja Muru.
Harrastukset: Koirat, luonto ja talviuinti, kirjat, taide ja viihde.
Motto: Viel’ uusi päivä kaiken muuttaa voi.
Teksti ja kuvat: Jussi Varjo HU
