Hietalan tilan kylmäpihatossa asuvat tilan emolehmät ja jalostussonni. Kuva: Hietalan tila.
REKO-lähiruokarengas (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) on lähiruoan myynti- ja jakelumalli. Jo noin 2 000 henkilöä on löytänyt Facebookista REKO-ringin Heinola / Vierumäki. Ryhmä on toiminut seitsemän vuoden ajan ja se on tarkoitettu kaikille lähialueella toimiville henkilöille, jotka haluavat ostaa paikallista ruokaa suoraan tuottajilta. REKO-mallissa tuottaja ja kuluttaja tapaavat Heinolan torilla tai Vierumäen Salen pihalla sovittuna ajankohtana, joka tässä ryhmässä on parillisen viikon perjantai, ja näin kuluttaja saa ostettua ruokansa ilman välikäsiä. Toiminta siis perustuu suljettuihin Facebook-ryhmiin, joissa kuluttajat ja tuottajat voivat sopia tilauksista ja toimituksista.
10 vuotta täyttävä Reko-toiminta on muuttanut sekä ruoan myyntiä että kulutustapoja. Konsepti on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja levinnyt maailmalle.
Heinola / Vierumäki -ryhmän perustajat ja ylläpitäjät ovat Terhi Ahokas ja Minna Hietala. Hietalan tila 1544 olikin ensimmäinen, joka alkoi myydä tuotteitaan suoramyyntinä torilla. Vähitellen muut tilat tulivat mukaan ja REKO-ringistä saa nykyisin laajalla valikoimalla kolmelta lihatuottajalta lihaa sekä muita maataloustuotteita kananmunista juustoon ja jugurtteihin sekä satokauden vihanneksia ja marjoja.
– Kesällä on tietenkin laajempi valikoima kuin talvella, mutta asiakkaita riittää jonoksi asti, kertoo Hietalan tilan isäntä Petri Hietala.
– Läheltä ja varmasti tuoretta luomutuotettua lihaa! Trendit eivät sinänsä vaikuta tähän toimintaan, on paljon vakioasiakkaita, joskin jotkut saattavat vielä torilla ihmetellä, että mitä niistä takakonteista myydään, nauraa Hietala.
– Viime syksynä oli jonoa kananmuniin, tänä keväänä se oli jauheliha ja nyt todettiin pari Rekoa sitten, että nyt on maito ja jugurtti, jotka kerryttävät jonoa, kertoo Minna Hietala.
– Tosin kaikki hyötyvät tästä toiminnasta, kaikki saavat pelkkää hyvää osakseen, kun toisten vakioasiakkaat ostavat samalla muiltakin. On yhteisöllistä ja sosiaalista toimintaa, ja on luottamus, että tiedetään mitä saadaan, kun kasvokkain olemme, lisää Petri.
– Lihojen paloittelu ja pakkaaminen ovat täysin käsityötä, vain yksi eläin kerrallaan. Yhdestä naudasta tulee 100–130 kg jauhelihaa. Kaikki menee mitä tulee, kertovat Hietalat.
Lisähaastetta toi rehulisäaine, jonka avulla on mahdollista vähentää lehmien metaanipäästöjä. Se edesauttaisi Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Mutta ei ole tutkimustuloksia siitä, ettei se siirry maitoon eikä lihaan. Hietalan tilalla tätä lisäainetta ei käytetä, koska se on luomutila.
Hietalan tila 1544
Numerosarja tilan nimen perässä viittaa vuoteen, jolloin tila on perustettu. Vuonna 1995 nykyinen isäntäpari Petri ja Minna ottivat ohjat käsiinsä. Tilalla on ollut eläimiä lähes aina, tällä hetkellä tilalla on 50 emolehmää sekä kaksi sonnia. Yhteensä eläimiä on noin 100. Tilan eläimet asuvat kylmäpihatossa, jossa on tarjolla koko ajan apetta, vettä sekä kivennäisiä. Eläimillä on runsaasti tilaa. Kuivikkeena navetassa käytetään paksua kestokuivikepohjaa, jota lisätään aina tarvittaessa, mutta vähintään kolmen päivän välein.
– Eläinlääkäri, luomutarkastaja ja terveystarkastaja myyntipuolella käyvät säännöllisesti tilalla sekä teurastamot vaativat, että kuulutaan eläinten terveydenhuoltoon. Lisäksi pitää kuulua hiilijalanjälkitutkimukseen, jotka kaikki vaikuttavat lihan hintaan. Toki suuri työllistävä vaikutushan tällä kaikella on, sanovat Minna ja Petri Hietala.
Teksti: Jetta Kuitunen
