Heinolassa sijaitseva Jyränkölän Setlementti on tullut monille maahan muuttaneille tutuksi ensimmäisenä paikkana, johon Suomeen asetutaan.
Kieli, arki ja uudet kontaktit rakentuvat täällä vähitellen. Tällä hetkellä Jyränkölän maahanmuuttajille suunnattuihin toimintoihin osallistuu yli sata opiskelijaa, ja heitä saapuu ainakin 21 eri maasta. Suurin osa on heinolalaisia, mutta mukana kulkee opiskelijoita myös Sysmästä, Hartolasta ja Lahdesta.
Jyränkölän maahanmuuttajatyön koordinaattori Birgitta Ylilehto kuvailee nykyistä opiskelijajoukkoa poikkeuksellisen monipuoliseksi. Viime vuosien aikana osallistujia on tullut yhä enemmän myös kaukaisemmista maista, kuten Indonesiasta, Bangladeshista, Sri Lankasta, Filippiineiltä ja Intiasta.
– Filippiiniläisiä ja intialaisia on viime vuosina tullut lisää, koska Heinolaan rekrytoidut hoitajat ovat saaneet perheensä Suomeen. Opiskelijajoukko kuitenkin vaihtuu ja monipuolistuu jatkuvasti, Ylilehto kertoo.
Kielen oppiminen on pitkä prosessi
Jyränkölässä tärkein tukipilari on kotoutumiskoulutus, jonka varaan moni rakentaa koko uuden elämänsä. Sen rinnalla toimivat muun muassa luku- ja kirjoitustaidon opetus, kansalaisopiston kielikurssit, hyvinvointialueen avustuksella toteutettu maahanmuuttajien kulttuurihyvinvointi-hanke sekä maahanmuuttajanaisille suunnatut Mama’s Cafe ja työssäkäyvien naisten Sujuva Suomi -ryhmä. Työllistämishanke TyövoimaTaidolla on myös tärkeä rooli maahanmuuttajatyössä.
Kaiken taustalla kulkee yksi yhdistävä teema: kielen oppiminen.
– Suomen kieli on monelle todella haastava. Työharjoittelussa puhekieli tulee usein shokkina, koska se on niin erilaista kuin se, mitä oppikirjoista opitaan, kotoutumiskouluttaja Mari Myntti sanoo.
Kielitaitoon liittyvät haasteet heijastuvat suoraan työnhakuun. Vaikka taustalla olisi ammattikoulutus, pätevyydet ja vahva motivaatio, voi työllistyminen silti olla vaikeaa.
– Ennakkoluuloja ja asenteita on edelleen. Esimerkiksi yhdessä kuorma-autonkuljettajan työpaikkailmoituksessa vaadittiin C1-tason suomen kielen taitoa. Se on poikkeuksellisen korkea vaatimus – ja teksti suomen kielen vaatimustasosta oli kaiken lisäksi englanniksi. Tällaiset kriteerit voivat sulkea maahanmuuttajat pois rekrytoinnista, Ylilehto kuvaa.
Hän korostaa samalla, että Heinolassa on paljon työnantajia, jotka ovat valmiita työllistämään maahanmuuttajia. Hänen toiveensa on, että työmarkkinoiden piristyminen helpottaa tilannetta entisestään.
Arjen yllätyksiä ja hiljaisia iltoja
Kotoutumiskouluttaja Mari Myntti sanoo, että monelle Suomi näyttäytyy arjessa hyvin erilaisena kuin se kuva, jonka uusi maahanmuuttaja on saanut ennen tänne tuloa. Yksinäisyys nousee Myntin mukaan yhdeksi suurimmista haasteista.
– Suomalaisiin on yllättävän vaikea tutustua. Meillä on vahva yksityisen tilan kulttuuri, eikä vuorovaikutukseen ole helppo päästä. Moni toivoisi suomalaisia ystäviä, mutta niiden löytäminen vie aikaa.
Myös suomalainen asiointikulttuuri hämmentää tulijoita. Ajanvaraus on lähes kaiken perusta, spontaanisti ei voi mennä terveyskeskukseen tai pankkiin. Lisäksi digitaalinen asiointi tuottaa suuria vaikeuksia, jos lähtötasolla ei ole vahvoja digitaitoja.
Ja sitten tulee talvi: pimeä, liukas ja pitkä.
– Moni kokee talven aluksi lähes lamaannuttavana. Liukkaalla kävelykin vaatii harjoittelua, Myntti kertoo.
Kohtaamisia kaivataan – ja niihin Jyränkölässä panostetaan
Jyränkölässä yritetään jatkuvasti kehittää uusia tapoja, joiden kautta suomalaiset ja maahanmuuttajat voisivat kohdata. Kielikamu-toiminta on yksi esimerkki – siinä vapaaehtoiset ja maahanmuuttajat keskustelevat ja tutustuvat toisiinsa matalalla kynnyksellä.
– Kontaktit suomalaisiin ovat kotoutumisessa aivan ratkaisevia. Ystävyyssuhteet avaavat ovia ja madaltavat kynnystä olla osa yhteisöä.
Kotoutumiskoulutukseen sisältyy työharjoittelujaksoja, ja koulutuksen jälkeen monille järjestetään mahdollisuus työkokeiluun. Näissä tilanteissa sekä työnantaja että työntekijä pääsevät arvioimaan yhteistyön sujumista käytännössä. Työharjoittelut ja työkokeilut ovat monelle ensimmäinen askel kohti omaa alaa Suomessa. Usein harjoittelun aikana huomataan, että osaaminen ja työpaikan tarpeet kohtaavat, ja syntyy pysyviä työsuhteita.
-Jos paikallinen yrittäjä voi tarjota harjoittelu- tai työkokeilupaikan, niin rohkeasti vaan yhteydenotto tänne Jyränkölään, sanoo Ylilehto.
Myntti ja Ylilehto pohtivat, että työnantajille voisi olla hyödyllistä tarjota koulutusta kieli- ja kulttuuritietoisuudesta, jotta työpaikoilla osattaisiin paremmin tukea maahanmuuttajien aloitusta. Tärkeimpänä on tietenkin, että kohdataan ihminen ihmisenä.
Valtion säästölinja puristaa
Hallitusohjelman säästöt tuntuvat Jyränkölässä hyvin konkreettisina. Kotoutumiskoulutuksiin kohdistuvat leikkaukset näkyvät kasvavana kiireenä ja pitenevinä odotusjaksoina.
– Kieltä pitäisi oppia nopeasti, ja heti sen jälkeen pitäisi siirtyä ammattikouluun tai työelämään. Mutta kielen oppimista ei voi määrättömästi nopeuttaa, Ylilehto painottaa.
Koulutuspaikkojen väheneminen tarkoittaa, että osa tulijoista odottaa kielenopetusta kuukausia ilman selkeää polkua eteenpäin.
– Ilman kieltä ei ole työtä eikä osallisuutta. On vain arkea, jota yritetään selviytyä yksin. Se on inhimillisesti raskasta ja yhteiskunnallisesti kallista.
Vapaaehtoiset ovat nousseet nyt arvokkaaseen rooliin. Heidän pitämänsä keskustelukerhot kokoontuvat kahdesti viikossa ja uudet tulijat löytävät niihin innolla. Nämä ovat usein viikon tärkein ja ehkäpä ainoa tilaisuus tavata suomalaisia.
Hallitus leikkaa kotoutumispalveluista – mutta mitä seurauksia lyhytnäköisillä säästöillä on? Asiantuntijoiden mukaan kotoutuminen pysähtyy, jos tuki katoaa. Tällöin lasku voi kasvaa myöhemmin moninkertaiseksi. Kyse ei ole vain taloudesta, vaan myös inhimillisestä hyvinvoinnista.
On tärkeää muistaa, että tulijoiden taustat ovat hyvin erilaisia. Toiset kotoutuvat ja oppivat suomen kielen nopeammin, toisilla prosessi vie enemmän aikaa. Ihmiset oppivat yksilöllisesti ja omassa tahdissaan. Yhdenmukainen aikaraja ei tee oppimisesta tehokkaampaa, vaan asettaa osan ihmisistä kohtuuttomaan asemaan.
Jyränkölän maahanmuuttajatyön arjessa näkyy joka päivä pieniä edistysaskelia, ensimmäisiä suomalaisia sanoja, uusia ystävyyssuhteita ja rohkeutta astua ulos kodista keskellä talvipäivää. Jo pidemmälle edenneiden kanssa iloitaan yhdessä opiskelu- tai työpaikan saamisesta.
– Heinola on monelle turvallinen ja hyvä paikka aloittaa uusi elämä. Me näemme täällä, miten ihmiset kasvavat kiinni kaupunkiin, kunhan heille annetaan mahdollisuus, Myntti sanoo hymyillen.
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti: Jussi Varjo HU
Artikkelikuva: Erin Karvonen / Jyränkölän Mediapaja
