Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa ennen sotia ilmestyneet sanomalehdet ovat nyt entistä laajemmin kaikkien luettavissa digitaalisessa muodossa.
Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelussa on avattu vapaaseen käyttöön merkittävä kokoelma karjalaisia lehtiä, jotka ilmestyivät alueilla, jotka Suomi luovutti Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen.
Avoimen verkkokäytön ovat mahdollistaneet Käkisalmi-säätiö, Kansalliskirjasto ja Kopiosto, jotka ovat sopineet historiallisten lehtien tekijänoikeuksiin liittyvistä luvista. Digitoitu aineisto tarjoaa tutkijoille, opiskelijoille ja historiasta kiinnostuneille ainutlaatuisen näkymän Karjalan ja koko Suomen historiaan aikalaisten silmin.
Palvelussa ovat luettavissa muun muassa Viipurissa ilmestynyt Karjala-lehti, Käkisalmen Sanomat, Käkisalmelainen, Käkisalmen seurakuntalehdet sekä Sortavalassa julkaistut Laatokka, Sisämaa-Laatokka ja Itä-Karjala. Kaikki lehtien julkaistut numerot ovat selattavissa digitaalisesti, ja aineistosta voi tehdä hakuja sekä kopioida ja tulostaa artikkeleita omaan käyttöön ja tutkimukseen.
Käkisalmi-säätiö on ollut keskeisessä roolissa hankkeen toteutuksessa. Säätiön Helsingin yliopiston kanssa toteuttaman digitointiprojektin ansiosta tuhansia sivuja karjalaisia sanomalehtiä, erityisesti sotavuosien ajalta, on saatu digimuotoon. Ensimmäiset julkaisut avattiin yleisölle jo syksyllä 2018, ja joulukuussa 2025 myös Karjala-lehden aiemmin digitoidut numerot vuoden 1944 loppuun saakka vapautuivat avoimeen käyttöön.
Vanhojen sanomalehtien digitointi ja julkaiseminen verkossa edellyttää tekijänoikeuslain mukaisia lupia. Suomessa tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta, ja lupien järjestämisestä vastaa Kopiosto, joka edustaa laajasti lehtien kustantajia ja tekijöitä.
– On hienoa, että voimme mahdollistaa historiallisten lehtiaineistojen saamisen entistä laajemmin meidän kaikkien saataville. Nämä aineistot ovat tärkeitä tutkijoille ja muille historiasta kiinnostuneille, sanoo Kopioston lisenssiointipäällikkö Kirsi Salmela.
Myös Kansalliskirjastossa hankkeen merkitys nähdään laajana.
– Sanomalehdet ovat rikkaita ja monipuolisia lähdeaineistoja. Niistä suomalaiset ovat kautta aikojen lukeneet ajankohtaisista tapahtumista politiikasta kulttuuriin. Lehdistö tallentaa paikalliset ja valtakunnalliset tapahtumat kansakunnan historiaan aikalaisten näkökulmasta, kertoo projektipäällikkö Anna-Elina Ukkonen Kansalliskirjastosta.
Käkisalmi-säätiön mukaan avoimuus on ollut hankkeen keskeinen periaate. Historiallisia uutisia ei ole valikoitu tai suodatettu, vaan ne on tuotu sellaisinaan lukijoiden ulottuville.
– On ensiarvoisen tärkeää, että suomalaisilla on mahdollisuus lukea autenttisia uutisia karjalaisten historiasta myös sota-ajalta. Jokainen lukija voi muodostaa aineiston perusteella oman käsityksensä menneisyydestä, säätiöstä todetaan.
Digitoitu lehtiaineisto palvelee myös museotyötä. Käkisalmi-museossa aineistoja hyödynnetään näyttelyissä, tutkimuksissa ja muistelutyössä, jossa menneiden sukupolvien arki, kokemukset ja uutiset saavat uuden elämän digitaalisessa muodossa.
Historiallisten karjalaisten sanomalehtien vapaa verkkokäyttö avaa ainutlaatuisen ikkunan Suomen ja Karjalan yhteiseen historiaan – ja tuo kadonneen Karjalan äänen jälleen kuuluville.
