Sirkka Suomi ja Sirkku Taskinen.
Ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidosta käyty keskustelu on voimistunut. Sosiaali- ja terveysministeri on esittänyt kielitaitovaatimusten kiristämistä potilasturvallisuuteen vedoten. Aihe on tärkeä: turvallisuudesta ei voi tinkiä. Samalla on vältettävä asetelmaa, jossa ulkomailta rekrytoidut hoitajat nähdään ensisijaisesti riskinä, vaikka he ovat keskeinen osa ratkaisua hoitajapulaan.
Pelkkä vaatimustason nostaminen ei yksin ratkaise ongelmaa. Olennaista ei ole, täyttyykö tietty kielioppitaso rekrytointihetkellä, vaan se, miten työntekijä pärjää suomen kielellä työyhteisössä ja asiakastyössä. Työelämälähtöinen kielitaito on eri asia kuin luokkahuoneessa mitattu osaaminen. Ammatillinen kieli kehittyy työn, ohjauksen ja koulutuksen yhdistelmänä.
Keskeinen vastuu kokonaisuudesta on työnantajalla. Kansainvälinen rekrytointi ei voi olla lyhytnäköinen vastaus mitoituspaineisiin, vaan sen on oltava osa pitkäjänteistä henkilöstöstrategiaa. Työnantajan tulee huolehtia rekrytoinnin eettisyydestä, perehdytyksestä, kielikoulutuksesta ja kotoutumisen tukemisesta. Kansainvälisesti rekrytoidut hoitajat eivät kuulu julkisten kotoutumispalvelujen piiriin, jolloin vastuu jää käytännössä työnantajalle.
Toimivia ratkaisuja on jo kehitetty. Heinolassa ja Lahdessa toimiva Jyränkölän Setlementti on rakentanut mallin, jossa rekrytointi, kielikoulutus ja kotoutuminen muodostavat hallitun kokonaisuuden. Yhteistyö kansalaisopiston kanssa mahdollistaa sen, että kielikoulutus toteutuu työajalla ja työnantajan kustantamana. Näin kielitaidon kehittäminen on osa työsuhdetta, ei pelkästään yksilön oma vastuu.
Rekrytointikokemusten pohjalta käynnistettiin alueella Sujuva suomi -toimintamalli, jossa keskitytään erityisesti hoitotyön kieleen, kirjaamiseen ja ammatillisiin käsitteisiin. Koulutuksessa on mukana ulkomaalaistaustaisia hoitajia alueen eri työnantajilta, koska kyseessä on koko hoiva-alaa koskeva rakenteellinen haaste. Malli osoittaa, että kielitaitoa voidaan vahvistaa systemaattisesti työelämän tarpeista käsin ja työnantajien yhteistyönä.
Suomenkielisen lähihoitajatutkinnon suorittaminen työn ohessa ei ole sattumaa, vaan seurausta määrätietoisesta panostuksesta koulutukseen ja kotoutumiseen. Samalla vahvistetaan pitovoimaa: kun työntekijää ja hänen perhettään tuetaan kokonaisvaltaisesti, syntyy sitoutumista, joka kantaa yli vuosien. Tämä on investointi tulevaisuuteen – eläköitymisiin varautumiseen, hoivan vaativuuden kasvuun ja palvelujärjestelmän kestävyyteen.
Kielitaitokeskustelua on laajennettava taitotasoista kohti rakenteellisia ratkaisuja. Tarvitaan työnantajien sitoutumista ja yhteistyötä, koulutusinvestointeja sekä strategista suunnittelua. Kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen malli osoittaa, että kansainvälisessä rekrytoinnissa voidaan onnistua, kun se tehdään suunnitelmallisesti ja vastuullisesti.
Sirkku Taskinen
Palveluliiketoimintajohtaja
Sirkka Suomi
Rehtori
Jyränkölän Setlementti ry
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
