Kari Kaikkonen Käkisalmi-museossa.
Vuoden lopulla Vuoden heinolalaiseksi valittu Kari Kaikkonen on puuhamies Käkisalmi-museon takana.
Vuosia varsin hiljaista eloa elänyt Käkisalmi-säätiö sai uutta tuulta purjeisiin, kun Kari Kaikkonen aloitti säätiön hallituksen puheenjohtajana. Suurin hänen aikanaan saatu uudistus oli Käkisalmi-museon perustaminen. Museo avasi ovensa marraskuussa 2024.
-Karjalaisten museota oli kaavailtu Heinolaan jo vuosikaudet 1970-luvulta lähtien. Kun entinen raatihuone muutettiin kaupunginmuseoksi, toiveissa oli saada sinne oma karjalaisten juttu. Tämä ei kuitenkaan edennyt, Kaikkonen kertoo.
Uusi kipinä karjalaisten kohtaloa esittelevälle museolle syttyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Käkisalmi-museossa toimii museon ohella yksityisen yrittäjän pyörittämä Kahvila Käki.
-Olemme toteuttaneet työnjaon niin, että kahvila hoitaa museon lipunmyynnin, Kaikkonen kertoo.
Museon pääsymaksu on haluttu tarkoituksella pitää pienenä, jotta se houkuttelisi vierailemaan museossa matalallakin kynnyksellä. Kävijöistä suurimmalla osalla on kuitenkin Museokortti, joka avaa ovet satoihin museoihin ympäri Suomea. Muutaman kerran vuodessa museolla on avoimet ovet, jolloin sisään pääsee ilmaiseksi.
Viime vuonna museossa vieraili yhteensä noin 7 600 kävijää.
-Museon kävijöistä 80 prosenttia on vieraspaikkakuntalaisia, Kaikkonen paljastaa.
Hän lisää, että vaikka museo on pieni toimija, on se silti varsin keskeinen matkailuelementti Heinolassa.
Kaikkonen korostaa, että Heinolan kokoisessa kaupungissa tulisikin panostaa pieniin asioihin.
-Pienessä kaupungissa ei pystytä rakentamaan isoja juttuja. Tärkeämpää olisi keskittyä pieniin asioihin, ja panostaa niihin. Ne ovat arvokkaita ja kantavat monesti pitkälle.
Heinolan kaupungilta Kaikkonen toivoo Heinolan matkailun markkinoinnin tukemista.
-Se ei tarkoita välttämättä rahallista tukea, vaan esimerkiksi eri toimijoiden välisen yhteistyön aktivoimista, hän täsmentää.
Kaikkonen nostaa esille muun muassa Siltasaaren ja Harjupaviljongin, jotka houkuttelevat sankoin joukoin päiväkävijöitä alueelle – ja Käkisalmimuseoon.
Kaikkonen pitää yhteistyötä eri tahojen kanssa tärkeänä. Hän kertoo, että parhaillaan on suunnitteilla yhteistyö karjalaisten museoiden kanssa eri puolilla Suomea.
-Haluamme yhdessä tuoda karjalaisia elementtejä esille, Kaikkonen toteaa. Oman haasteensa yhteistyölle luo museoiden kausiluontoinen aukiolo.
-Monet museoista ovat avoinna sesonkiluontoisesti kesällä muutaman kuukauden, Kaikkonen harmittelee.
Museotoiminnan ohella Käkisalmi-säätiö järjestää erilaisia tapahtumia. Erityisen suosittuja ovat olleet konsertit ja runoillat, jotka ovat vetäneet tuvan täydeltä väkeä.
Säätiön aktiivinen toiminta ei olisi mahdollista ilman talkootyötä.
-Aktiivitekijöille tästä suuri kiitos, Kaikkonen kiittelee.
Karjalaisten kokemukset avainasemassa
Kari Kaikkosen isä on kotoisin Käkisalmesta, Ala-Puustin kylästä.
-Talvisodan syttyessä isäni oli 16-vuotias. Muiden lähtiessä evakkoon, hän jäi kotitilalle hoitamaan eläimiä ja tilaa, kunnes armeijan joukot tulivat sanomaan, että nyt on aika lähteä.
Karjalaisten kokemukset tuolta ajalta nousevat vieläkin pinnalle, erityisesti Ukrainan sodan vuoksi.
-Sodan alettua sain hätääntyneiltä ysikymppisiltä rouvilta puheluita, joissa he huolestuneena kysyivät, että miten meidän nyt käy, Kaikkonen kertoo.
Tätä taustaa vasten hän pitää tärkeänä, että karjalaisten kokemuksia tuotaisiin esille.
Heinola on luonteva sijaintipaikka Käkisalmi-museolle. Karjalasta tulleet evakot tuplasivat kaupungin väkiluvun lyhyessä ajassa. Mukana tuli paljon yrittäjiä, ja kasvupyrähdyksen saaneen Heinolan katukuvaa värittivät useat uudet yritykset.
-Tuli Kollin perustama saha, Liljeqvistin konepaja ja useita evakkona Heinolaan tulleiden Nokelaisten perustamia yrityksiä, Kaikkonen luettelee.
-Heinola lähti kehittymään toden teolla 1970-luvulla, hän muistelee.
Median muutoksen ytimessä
Työuransa lehtimaailmassa tehnyt Kaikkonen on nähnyt ja kokenut media-alan murroksen etulinjassa. Itä-Häme -lehdessä toimittajana, kuvaajana, toimitussihteerinä ja erikoistoimittajana työskennellyt Kaikkonen siirtyi 1990-luvulla Lahteen kehittämään lehden kustantamon digitaalisia palveluita. Kaikkonen on ollut mukana kehittämässä myytävien asuntojen ilmoituspalvelu oikotie.fi:tä ja tapahtumailmoituksiin keskittynyttä Menoinfoa.
Oman työnsä ohella Kaikkonen on toimittanut Vierumäkeläinen -julkaisua ja koonnut Vierumäen 80-vuotishistoriikin.
Aina historiasta kiinnostunut Kaikkonen on eläkkeelle jäätyään ehtinyt palata kirjoitushommiin. Miehen vapaa-aika kuluu myös mm. pienimuotoisen sisävesikalastuksen ja puiden teon parissa.
-Pienimuotoinen sisävesikalastus tarkoittaa pääasiassa omaan käyttöön tarkoitettua kalastusta Kausan selällä, Kaikkonen hymyilee.
KUKA
Kari Kaikkonen
Ikä ja kotipaikka: 69 vuotta. Heinola.
Ammatti: Toimittaja.
Koulutus: Ylioppilas. Journalistiikan opintoja Ruotsissa.
Perhe: Vaimo ja kolme lasta.
Harrastukset: Pienimuotoinen sisävesikalastus, koiran hoito, matkustelu, kulttuuri, historia, ruoanvalmistus.
Motto: Ei ole niin pientä asiaa, jolla ei olisi merkitystä lopputuloksen kannalta.
Teksti ja kuvat: Jussi Varjo HU
