Uusi valtuusto aloitti toimikautensa elokuussa yksimielisillä valinnoilla. Ensimmäiseen kokoukseen latautuu usein jännitystä. Tälläkin kertaa oli epävarmuutta siitä, päädymmekö kenties monimutkaisiin äänestyksiin.
Vaalien jälkeiset henkilövalinnat ovat aina haastavia. Yksimielisyys ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat saaneet tahtonsa ja toiveensa läpi. Vaalien lopputulos asettaa lähtökohdan puolueiden välisille neuvotteluille. Niissä valttikortteja ovat hyvän vaalituloksen lisäksi, yhtenäinen ryhmä, jolla on yhteiset tavoitteet, neuvottelutaidot ja kokemus.
Neuvottelutaitoja ja yhteistyötä tulemme tarvitsemaan myös asiakysymyksissä. Heinolan haasteet tulevalle kaudelle ovat samankaltaiset kuin suurimmassa osassa Suomen kuntia. Suuri muutos on sote-palveluiden siirto hyvinvointialueelle. Kunnan rooli muuttuu.
Väestön ikärakenteen muutos on jatkunut pitkään. Se on keskeinen haaste kunnan taloudessa ja toiminnassa. Ikääntymisen myötä tarve sote-palveluille kasvaa. Toiminnan kautta pitää entistä enemmän löytyä panostusta ikääntyvien hyvinvoinnin ja aktiivisen roolin tukemiseen.
Korona-pandemian moninaisia vaikutuksia kuntalaisiin ja talouteen voimme vain arvailla.
Heinola on niiden kuntien joukossa, joilla on mahdollisuudet selviytyä talouden haasteista, vaikka suurten investointien myötä olemme velkaantuneet. Meillä on vahvuutena rahastot ja tilinpäätöksistä kertyneet ylijäämät. Silti korkea velkaantuneisuus edellyttää aikaisempaa vaikeampaa keskustelua talouden tasapainottamisesta.
Uudella valtuustolla on käynnissä perehdytys. Riittävät perustiedot kuntalaista, kunnan taloudesta, organisaatiosta, tehtävistä, strategiasta ja hallintosäännöstä ovat välttämättömiä valtuutetun tehtävässä. Tiedot tulevat heti käyttöön, kun uusi valtuusto aloittaa vuoden 2022 talousarvion laadinnan syyskuun puolivälissä.
Tuleva talousarvio on viimeinen, jossa sosiaali- ja terveystoimi on kunnan omaa toimintaa. Nyt käynnistyvät neuvottelut, joissa Heinola valmistautuu palveluiden ja henkilöstön siirtoon hyvinvointialueelle tammikuussa 2023. Terveyspalveluiden osalta muutosuhkaa ei ole näkyvissä, vaikka kuntalaisten keskusteluissa se on ollut vahvasti esillä. Kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon tukien kriteereissä on eroja. Asiakkaaksi tai tuen saajaksi on alueen muissa kunnissa vaikeampi päästä.
Ikääntyvissä kunnissa väestön ikärakenteen muutos on tuonut mukanaan työvoimapulan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa nopeasti kriisiytynyt hoitajapula on pahin uhka palveluiden saatavuudelle. Myös muilta aloilta tulee viestejä työvoimapulasta, vaikka meillä on samaan aikaan korkea työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys. Heinola ei ole mukana Lahden seudun alueellisessa työllisyyden hoidon kuntakokeilussa, vaan meillä on oma toimintamalli.
Vahvat sote-palvelut ja vastuu kaupunkilaisten hyvinvoinnista ovat osa heinolalaista identiteettiä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee edelleen olla kaupungin toiminnan keskeinen periaate. Sujuva ja turvallinen arki sekä mahdollisuus osallistua ja harrastaa ovat hyvän elämän perusasioita kaikenikäisillä. Ikääntyvien joustavat asumisen ratkaisut auttavat selviytymään pidempään kotona. Näihin asioihin liittyviä päätöksiä tehdään jatkossakin kunnissa. Muutoksessa meidän on nopeasti hahmotettava uudet tavat toimia
Kirsi Lehtimäki
Kirjoittaja on Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
