Mitä meille kaikille ihmisille tapahtuu maailmanlaajuisesti koko ajan ja yhtä aikaa? Tuleeko mieleesi mitään näin yleismaailmallista asiaa?
Me vanhenemme. Vanheneminen on läsnä jokaisen päivittäisessä elämässä.
Usein vanheneminen nousee keskusteluun kuitenkin vasta silloin, kun ikää on jo kertynyt tai toimintakyky heikentynyt. Meidän tulisi ymmärtää, että vanhuus on luonnollinen vaihe elämässä ja ikääntyminen on jatkuvaa. Yliopistotutkija Jari Pirhonen toteaa Helsingin-Sanomien artikkelissa (21.2.24) ettei vanhuutta voi, eikä tarvitse hoitaa pois, vaan vanhuus on yksi elämänvaihe muiden joukossa.
Vanhuuden aikaa värittävät usein toimintakykyyn, muistiin tai sosiaalisiin suhteisiin liittyvät muutokset ja haasteet. Osa näistä tulisi ymmärtää osaksi vanhuuden elämänvaihetta. Ilmiöiden ymmärtäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näitä asioita tulisi huomioida ja etteikö niihin tulisi vaikuttaa ikääntyneen ihmisen elämässä. Yksinäisyys, muistin heikkeneminen tai liikkumisen haasteet voivat esimerkiksi olla tällaisia asioita.
Uskallan kuitenkin väittää, että suhtaudumme vanhenemiseen liian sairaus-, diagnoosi- ja lääkityskeskeisesti etenkin silloin, kun vanhus siirtyy hoivan piiriin. Samansuuntainen viesti on luettavissa Gerontologia-lehden (1/24) artikkelista, jossa todetaan ympärivuorokautisen hoivan keskittyvän kliiniseen hoitoon sekä niin sanottuun perushoitoon. Jari Pirhonen (21.2.24) kuvaa oivaltavasti HS:n haastattelussa, että ihminen kyllä elää perushoidolla, mutta ei saadakseen perushoitoa.
Sosiaalinen toiminta, toiminnalliset aktiviteetit ja hoidon kokonaisvaltaisuus tulisi saada paremmin huomioiduksi ikääntyneiden hoivassa (Gerontologia 1/24). Useat eri tahot ovatkin tuoneet esiin, että vanhusten arkeen tulisi osallistaa muitakin kuin hoitoalan ammattilaisia. Jyränkölän hoivapalveluissa esimerkiksi vapaaehtoiset tai kansalaisopiston kotoutumiskoulutuksessa olevat harjoittelijat virittävät keskusteluja, kuuntelevat ja kulkevat asukkaiden rinnalla ylläpitäen heidän sosiaalista toimintakykyään.
Elämänmakuinen arki ja rinnalla kulkijat antavat sellaista pääomaa, jota ei pilleripurkista saa. Tiedämme tutkimusten osoittamassa valossa sen, että sosiaalisilla suhteilla on yhteys ikääntyneen parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tyydyttävät sosiaaliset suhteet voivat suojata mm. masennukselta ja muistin sairaudelta (Tuominen 2023).
Vanhukselle sosiaalisuus voi kytkeytyä läheisten kanssa eletyn elämän, tärkeiden ihmisten – myös jo edesmenneiden – sekä heidän kanssaan koettujen hetkien muistelemiseen. Näitä sosiaalisen kanssakäymisen muotoja on myös hyvä tarkastella yksilöllisesti (Tuominen 2023). Osalle asukkaista esimerkiksi eläimet ovat voineet olla iso osa elämää ja vaikka koiralle jutustelu voi tarjota vuorovaikutteisen hetken. Jyränkölän hoivapalveluissa käy erilaisia eläinvieraita ja meillä on myös hoitajia, jotka ovat kouluttautuneet eläinavusteiseen hoitotyöhön.
Jyränkölän hoivapalveluissa elämänmakuisen arjen resepti rakentuu välittämisen kautta ihmiseltä ihmiselle. Tämän meillä mahdollistavat ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, voimavaralähtöisyys ja Jyränkölän yhteisöllisyys. Jokaisella jyränköläläisellä, asukkaat mukaan lukien, on lusikkansa tässä elämänmakuisen arjen sopassa.
Jyränkölän hoivapalveluissa asukasta lähestytään voimavaralähtöisesti. Voimavaralähtöisessä hoidossa asukkaan hoidon perustana ovat hänen voimavaransa ja kyvykkyydet eivät niinkään toimintakyvyn vajeet ja sairaudet. Jokainen on toimija omassa elämässään, voimavarat vain ovat yksilöllisiä kuten jokainen ihminenkin. Tämä vaatii hoitajilta kiinnostusta asukkaaseen, taitoa ja kykyä havainnoida häntä sekä luovuutta keksiä juuri kyseiselle asukkaalle hänen voimavarojaan tukevia tapoja toimia.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että löydetään asukkaan keinot ilmaista itseään ja kommunikoida vaikka hänen kielellinen ilmaisunsa olisi vajavainen. Ajatus asukkaan toimintakyvystä suunnataan mahdollisuuksiin esteiden ja rajoitteiden sijasta. Esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn osalta olemme huomanneet monia positiivisia muutoksia voimavaralähtöisen toimintatavan myötä. Aiemmin täysin vuoteeseen hoidettu asukas kykenee toimimaan pyörätuolin turvin tai liikkumaan ohjattuna rollaattorilla. Jokainen meistä voi vain kuvitella, miten voimaannuttavaa on, kun mahdollisuus itsenäisempään toimintaan lisääntyy.
Liikkumisen tukeminen mahdollistaa asukkaan omaehtoisen osallistumisen yhteisiin hetkiin ja lisää yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken. Olemme myös huomanneet, että painehaavoja ei juurikaan esiinny, jolloin esimerkiksi haavan hoidosta aiheutuva haitta asukkaalle vähenee. Samalla tarve sairaanhoidolle, lääkitykselle ja haavanhoitotuotteille pienenee. Havaitsimme, että voimavaralähtöisen toimintatavan myötä asukkaat ovat toimintakykyisempiä elämän loppuun saakka. Tämän seurauksena saattohoidon loppuvaihe on lyhentynyt.
Jyränkölän toiminta rakentuu yhteisöllisyyden varaan ja se rikastuttaa asukkaiden elämää. Vapaaehtoiset toimivat ryhmien ohjaajina ja kohtaavassa toiminnassa. Vapaaehtoinen voi myös kulkea saattohoidettavan rinnalla elämän loppuvaiheessa. Omien ravintoloiden tuottama laadukas ruoka on keskeinen ainesosa asukkaan elämänmakuisen arjen reseptissä. Kansalaisopiston kurssitarjonta monipuolistaa asukkaiden toiminnallisen arjen mahdollisuuksia. Omat kiinteistöpalvelut huolehtivat osaltaan asukkaiden turvallisesta ja toimivasta arjesta. Tunne yhteisöön kuulumisesta madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä tutuksi tulleeseen henkilökuntaan.
Tulisiko meidän muuttaa vanhusten hoidossa ajattelutapaa siten, että elämänmakuinen arki on ensisijaista hoivaa vanhuksille? Tulisiko vanhusten hoivaan lisätä rinnalla kulkijoita ja läsnäolijoita? Tämänhetkiset jäykät henkilöstömitoituksen raamit eivät tue tällaista ajattelua. Toivon, että hoivan piirissä olevan ikääntyneen arki ja elämä nähdään muutoinkin kuin sairauden hoidon, lääkehoidon ja diagnoosien kautta. Silloin, kun vanhuksen arjessa on hänelle mielekkäitä asioita, toiminnallisuutta sekä aitoja kohtaamisia, on selvää, että hän voi paremmin ja vanhuuden elämänvaiheesta voisi jopa tulla aika, jota odotan.
Sirkku Taskinen
Kirjoittaja työskentelee hoivapalvelujohtajana Jyränkölän Setlementissä.
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
