Koko Suomi on historiallisen muutoksen edessä: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Näistä kuntalaisten arjen sujumisen kannalta tärkeistä asioista päättämään perustetaan aluevaltuustot, joiden paikat jaetaan tammikuussa järjestettävissä aluevaaleissa. Uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022. Hyvinvointialueita tulee kaikkiaan 21 kappaletta, joihin kuuluvat Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikki Suomen kunnat.
Vaaleissa saatetaan tulla mielenkiintoisen kysymyksen eteen: Pyrkivätkö eri puolueet haalimaan mahdollisimman paljon paikkoja koko hyvinvointialueelta, vai nähdäänkö eri kunnissa ehdokkaiden yhteislistoja? Perinteisesti puolueet ovat pyrkineet maksimoimaan omat paikkansa, oli kyseessä sitten mitkä tahansa vaalit. Nyt kun valta aiemmin kunnalle kuuluneista asioista valuu niin sanotusti isompiin käsiin, voi etenkin pienemmissä kunnissa olla kiinnostusta lisätä paikkakunnan ehdokkaiden yhteistyötä ja näkyvyyttä yli puoluerajojen.
Vaikka menettelyssä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten lähipalveluiden säilyttämisestä, piilee siinä omat riskinsä. Päätöksenteossa, myös uusissa aluevaltuustoissa, tulisi nähdä kokonaisuuksia ja pyrkiä kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin. Aluevaltuuston ja sen valtuutettujen tehtävänä on pyrkiä koko alueen asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen. Vastakkainasettelusta maakuntakeskusten ja syrjäisempien kylien välillä on pyrittävä eroon, jotta aito yhteistyö ja toiminnan kehittäminen olisi mahdollista. Yhteistyö- ja muutoshalukkuus ovat hedelmällisempiä kasvualustoja ja mahdollistavat tasapuolisemmat palvelut kuin omien etujen tavoittelu ja jatkuva riitely pienimmistäkin asioista. Yhteistyössä piilee mahdollisuus, myös aluevaltuustoissa.