Aluevaalit olivat 23.1. ja varsin monessa kotitaloudessa seurattiin kiinnostuneena, kuinka vaaleissa käy. Isossa kuvassa lopputulos oli kai demokratian torjuntavoitto; täysin uudet vaalit keskellä pandemiaa keräsivät äänestysprosentiksi 47,5 %. Suomalaisen suhteellisen vaalitavan lopputuloksena, vaikka koko maakunnan vaalikuningatar Kirsi Lehtimäki tuli Heinolasta, maakunnan koko väestöön suhteutettuna Heinolaan saatiin hieman alakanttiin 5 paikkaa. Lisäksi naapurikunnista Iitistä valittiin kolme ja Sysmästä kaksi aluevaltuutettua. Onnittelut valituille ja pitäkää ääntä koko Itä-Hämeen palveluiden puolesta!
Aluevaltuutetut ovat varsin kovassa paikassa kauden alkaessa 1.3.2022. Muun muassa hallintosäännön, johtamisjärjestelmän ja tavoiteltavan toimintakulttuurin osalta päätökset tulisi tehdä ensimmäisen kokouksen aikana. Lisäksi kevään aikana tulee nimetä vastuulliset johtajat ja ratkaista monia käytännön ratkaisuja, jotta toiminnalla on edellytykset alkaa 1.1.2023. Kuvaavaa on, että hallintosäännön, johtamisjärjestelmän ja toimintakulttuurin tarpeelliseen muutokseen Heinolassa haluttiin varata koko valtuustokausi. Tärkein asia aluevaltuuston alussa on kuitenkin sen itse itselleen synnyttämä toimintakulttuuri; kuinka yhteistyö maakunnalliseen kehittämiseen lähtee liikkeelle, kuinka paljon tukeudutaan puolue- tai aluepolitiikkaan vai tuleeko siltarummuista ja sulle-mulle -päätöksenteon arkea. Toivottavasti ei.
Heinolan kaupungin osalta muutos on suuri. Hyvinvointialueuudistuksen myötä siirtyvät tehtävät, henkilöstö ja rahat (tulot ja menot) hyvinvointialueelle. Suurin toimiala sosiaali- ja terveyspalvelut, lakkaavat kaupungin toimintana kokonaan, muutokset koskettavat oppilashuoltoa ja työllisyydenhoitoa, sekä tuki- ja hallintopalveluista siirrot hyvinvointialueelle ovat merkittäviä. Heinolan kaupungin organisaation koko puolittuu, niin henkilöstössä kuin taloudessa mitattuna. Olemme uuden tilanteen edessä.
Heinola on ja tulee olemaan vahva seutukaupunki sekä alueellinen keskus. Sen vuoksi en myöskään usko niihin näkemyksiin, että suurimmat muutokset kohdistuisivat hyvinvointialueuudistuksessa meihin tai meidän terveyskeskukseen tai sosiaalipalveluihin. On hyvä muistaa, että Päijät-Hämeen tilanne on tässä valtakunnallisessa muutoksessa varsin hyvä ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Valtakunnallisesti tarkasteltuna alueella on suurimmat rakenteelliset muutokset jo tehty ja toiminta on taloudellisesti tehokasta. Mutta hyvinvointialueen synnyttäminen myös vaatii työtä meiltä ja edustajiltamme aluevaltuustossa, eikä kaikki varmasti jatku aivan niin kuin aina ennenkin.
Kuluva vuosi tulee olemaan tässä muutoksen myrskyn silmässä raskas. Onneksemme meillä on paljon osaavia ja motivoituneita ihmisiä töissä. Mutta suomalaisen julkishallinnon suurimman muutoksen toteuttaminen keskellä pandemiaa on Heinolan kokoiselle kaupungille valtava ponnistus. Kaiken tämän keskellä meidän tulee luoda katse tulevaan; mikä on Heinolan uusi tarina? Mitä me tavoittelemme ja miten muuttuneessa maailmassa? Strategiatyö on jo aloitettu ja toivottavasti mahdollisimman moni heinolalainen osallistuu tähän työhön. Tavoitteena on hyväksyä uudistettu strategia jo ennen kesää. Sen jälkeen katseen tulee kohdistua siihen, millaisella johtamisjärjestelmällä ja toimintakulttuurilla pyrimme strategian tavoitteet saavuttamaan. Mitä avoimemmin ilman reunaehtoja, sitä parempi lopputulos.
Haaste on melkoinen, mutta silti ihmisen kokoinen, kunhan pystymme katsomaan aidosti tulevaa ja luopumaan menneestä.
Jari Parkkonen,
kaupunginjohtaja
