Palveluasumisen palveluita Heinolassa ja Lahdessa tarjoavassa Jyränkölän Setlementissä asiakkaan voimavaroja hyödyntävään ja hoitajien fyysistä kuormitusta vähentävään työskentelytapaan on kiinnitetty erityistä huomioita. Hoivapalveluilla on aloittanut hiljattain kaksi fysioterapeuttia ja hoitohenkilökuntaa on koulutettu ikävalmentaja-opinnoin.
-Tavoitteena on, että kaikki hoitajamme käyvät vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkinnonosan ikävalmentajana toimiminen. Tuohon tutkinnon osaan sisältyy kinestetiikan lähestymistapa, jossa asiakkaan omia voimavaroja ja liikkumisen malleja hyödynnetään hoitotyössä ja samalla kevennetään hoitajien työskentelyä, kertoo Jyränkölän Setlementin hoivapalvelujohtaja Sirkku Taskinen.
Koulutuksen opeista on saatu palvelutaloissa jo aitoja, asukkaiden toimintakykyä parantavia esimerkkejä. Keinutuolin avulla on esimerkiksi saatu levottomasti käyttäytyvä asiakas rauhoittumaan keinuvan liikkeen avulla. Terapiapallon avulla on saatu avustettua asiakkaita lattialta ylös esimerkiksi kaatumisen jälkeen ilman asukkaaseen tai hoitajaan kohdistuvaa ylimääräistä kuormitusta. Lisäksi siirtymistilanteissa aiemmin hoitajan apua tarvinnut asukas siirtyy nyt itsenäisesti omia liikemallejaan käyttäen pyörätuolista vuoteeseen.
Fysioterapeutit täydentämässä osaamista
Hoitajien kouluttamisen lisäksi Jyränkölä on palkannut fysioterapeutteja osaksi palvelutalojen moniammatillisia tiimejä. Setlementissä toimii toistaiseksi kaksi fysioterapeuttia, toinen Siltakadun ja toinen Konsulinkadun yksikössä. Lahdessa sijaitsevaan Lehmuskodin yksikköönkin olisi tarkoitus palkata fysioterapeutti, mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt.
-Fysioterapeutit tuovat omalla ammattitaidollaan tukea asiakkaan omia voimavaroja hyödyntävään arkeen ja kinestetiikan lähestymistapaan. He panostavat asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukemiseen ja toiminnallisen arjen edellytysten parantamiseen. Tärkeää on myös hidastaa kunnon ”huononemista” eli pitää olemassa oleva toimintakyky mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään. Moniammatillinen yhteistyö hoitotiimissä ja yhdessä asioiden pohtiminen ja ratkaiseminen asiakkaan eduksi on tärkeää, Taskinen painottaa.
Fysioterapeuttien ammattitaidosta pääsevät nauttimaan myös fyysisesti raskasta työtä tekevät hoitajat.
-Fysioterapeuteilta saa hyviä vinkkejä työskentelytapoihin ja työskentelyergonomiaan hoitotyössä. Työpaikalla on välillä hyvä pitää aktiivisia pausseja ja tarkoituksena onkin, että fysioterapeutit suunnittelevat työntekijöiden toiveiden pohjalta liikunnallisia ja rentouttavia hetkiä työpäivän lomaan kerran viikossa, Taskinen kertoo.
Uusi panostus on kannattanut, ainakin jos hoitajilta ja asukkailta kysytään.
-Olemme saaneet runsaasti kiitosta hoitajilta, asukkailta ja totta kai myös omaisilta, Konsulinkadun kolmessa palvelutalossa fysioterapeuttina työskentelevä Riitta Nurminen kertoo.
Toistakymmentä vuotta kaupungilla fysioterapeuttina työskennellyt Nurminen on iloinen saadessaan työnsä kautta luoda ja kehittää uutta. Erityisesti hän haluaa panostaa asukkaiden toimintakyvyn arviointityöhön.
Siltakadulla sijaitsevassa Siltakodissa fysioterapeutin töitä tekevä Maiju Toivola on samoilla linjoilla. Vastavalmistunut Toivola päätyi Jyränkölään, sillä hän haluaa tehdä töitä ikääntyneiden parissa.
-Haluan lisätä ikääntyneiden toimintakykyä ja olla mukana varmistamassa heille hyvän loppuelämän, Toivola valaisee.
Vaikka kaksikko on työskennellyt Jyränkölässä vasta muutaman kuukauden, heidän työnsä on huomattu. Hoitajat ovat kiitelleet, kun työyhteisöön on saatu lisää tietoa erilaisista apuvälineistä ja niiden huollosta. -Yhteistyö kaupungin apuvälinelainaamon kanssa on sujunut erinomaisesti, Toivola ja Nurminen kiittelevät.
Asukkailta tullut palaute on ollut lähes yksinomaan positiivista, vaikka toki muistisairaiden kanssa toimiessa työhön liittyy myös ehkä ei niin tarkoituksellista negatiivista palautetta. -Silloin tarvitaan enemmän ns. lämmittelyä, Toivola mainitsee.
Monia asukkaita motivoi tavoitteiden asettaminen. Se saattaa olla esimerkiksi kyky kävellä ilman rollaattoria. -Vaikka tavoite ei toteutuisi, kannustaa se asukasta liikkumaan ja ylläpitämään kuntoaan, Toivola kertoo.
-Kirkkain ajatus onkin asukkaiden toimintakyvyn koheneminen, Nurminen jatkaa.
Työssään fysioterapeutit näkevät konkreettisesti sen, mitä liikkumattomuus aiheuttaa. Muutokset voivat olla hätkähdyttävänkin nopeita. -Jos ikääntynyt ei vaikkapa pääse ulos kahteen viikkoon, hänen kuntonsa laskee tosi paljon, vaikka olisi aiemmin ollut hyvässä kunnossa, Toivola kertoo.
Vastaavasti kunto myös kohenee nopeasti. -He, jotka ovat aiemmin maanneet sängyssä ja ryhtyvät vasta nyt liikkumaan, niin heillä kunto nousee kohisten, Toivola lisää.
Asukkaiden toimintakykyä ylläpitäessä ja parantaessa fysioterapeutit tulevat samalla parantaneeksi hoitajien työtapoja ja tätä kautta heidän toimintakykyään. -Apuvälineiden oikeanlainen käyttö vähentää hoitajien kuormitusta, Nurminen kertoo.
Fysioterapeuttien osaamisalue on yllättävän laaja-alainen. -Meillä tulee olla tietoa erilaisista sairauksista, tekonivelistä, murtumista ja kaikesta sellaisesta, Nurminen luettelee.
Toivola muistuttaa myös sydänvioista ja mahdollisista muista rajoittavista tekijöistä.
-Nämä kaikki vaativat ymmärrystä. Mutta tässä työssä vaaditaan myös rohkeutta sanoa asukkaalle, että kyllä sinä pystyt tähän, Toivola kertoo.
Muistisairaiden kanssa toimiessa vaaditaan myös tietynlaista pelisilmää.
-Asukkaan toimintakykyä on seurattava jatkuvasti ja tehtävä sen mukaan päätökset harjoittelun kuormittavuudesta, Nurminen painottaa.
-Voinnin taso voi olla hyvin vaihteleva, joskus jalat kantavat ja joskus eivät. Sen mukaan on toimittava, Toivola lisää.
Teksti: Jussi Varjo HU
Kuva: Kirsi Sauvala