Yhdysvaltalaisiin tuotteisiin ja palveluihin kohdistuva boikottiliike on saanut uutta pontta sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump aloitti kauppasodan useiden eri maiden kanssa. Eri puolilla maailmaa yhä useammat kuluttajat harkitsevat tietoisesti amerikkalaisten brändien välttämistä protestina epävakaaksi koettua talous- ja ulkopolitiikkaa vastaan. Tämä ilmiö kuvastaa kansainvälisten suhteiden kiristymistä, mutta kertoo myös siitä, miten tavallisilla kansalaisilla on halua ja mahdollisuus vaikuttaa ostopäätöksillään. Sosiaalisessa mediassa kiertää listauksia, joissa luetellaan eurooppalaisia vaihtoehtoja amerikkalaisbrändeille kuten Netflix, Facebook, Coca-Cola ja Apple.
Boikotin taustalla vaikuttaa turhautuminen Trumpin hallinnon aggressiiviseen kauppapolitiikkaan, joka on johtanut tullimaksujen nostoon ja vastatoimiin monissa maissa. Käytännön seurauksia ovat tavaroiden hintojen kohoaminen ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen. Kuluttajien reaktio puolestaan on ryhtyä toimiin, jotka tuntuvat jokapäiväisessä arjessa: jos vaikkapa jokin kahvilaketju tai teknologiayritys yhdistyy mielessä amerikkalaiseen hegemoniaan, boikotoija saattaa etsiä toisen, kotimaiseksi tai eurooppalaiseksi mielletyn vaihtoehdon.
Kriitikoiden mukaan boikotti on kuitenkin pelkkää symbolipolitiikkaa, jolla ei ole suurta vaikutusta jättimäisten konsernien tulokseen – ainakaan lyhyellä aikavälillä. Toisaalta juuri symbolisella ulottuvuudella on merkitystä kuluttajille, jotka haluavat osoittaa, että he eivät hyväksy maailmankauppaa epävakaaksi tekevää protektionismia. Yhä useammat ihmiset pohtivat, millaisia arvoja ostetut tuotteet ja palvelut edustavat, ja näin taloudelliset päätökset kytkeytyvät vahvemmin poliittiseen kannanottoon. Ja kun kuluttajien mitta täyttyy, alkaa se oikeasti vaikuttaa isojenkin yritysten tuloksiin. Esimerkkinä kärkkäistä kommenteistaan ja viittauksista äärioikeistoon tunnettu Elon Musk, jonka sähköautoyhtiö Teslan myynti on sukeltanut monissa Euroopan maissa.
Amerikkalaisen yhteiskunnan vahvuus on pitkään ollut vapaakaupan ja yrittäjyyden edistämisessä. Nyt Yhdysvallat on kuitenkin tilanteessa, jossa se asettaa itse itselleen taloudellisia esteitä. Tämä linjanmuutos on käynnistänyt reaktioiden ketjun eri puolilla maailmaa. Ei ole yllätys, että kun suurvalta näyttäytyy kilpailijoille ja liittolaisille vihamielisenä, sen yritykset ja tuotteet saavat maksaa hintaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Niin kauan kun Trumpin hallinnon linja jatkuu suuntaan, jota moni pitää arvaamattomana ja epäreiluna, amerikkalaisten tuotteiden ja palveluiden välttämisen suosio vaikuttaa säilyvän – muistutuksena siitä, että globalisoituvassa maailmassa valtiolliset päätökset resonoivat kuluttajien arkeen ennennäkemättömällä voimakkuudella.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja
