Yritysmaailmassa uraa tehnyt Kristiina Ketomäki on aloittanut noin 2 000 jäsenen Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirin toiminnanjohtajana.

Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirin pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Aila Heinäjoen jäätyä viime vuonna eläkkeelle, tuli piirille ajankohtaiseksi löytää uusi vetäjä. 11 paikallisyhdistyksestä koostuvan piirin uudeksi vetäjäksi valikoitui lopulta muovituotevalmistaja Plastepilla lähes 20-vuotisen uran tehnyt Kristiina Ketomäki, joka aloitti uudessa tehtävässään virallisesti helmikuun alussa.

Puolipäiväinen toiminnanjohtajan pesti kiinnosti Ketomäkeä, sillä vaikka virallisen eläkeikään on vielä aikaa, hän uskoo eläkkeelle jäämisen olevan muutoksen kourissa.

-Uudet eläköityvät sukupolvet ovat uuden edessä. Enää ei jäädä eläkkeelle tuosta vain, vaan eläkkeellä ollessa saatetaan työntekoa jatkaa osa-aikaisesti, Ketomäki kertoo.

Ketomäki hyppäsi mukaan yhdistystoimintaan suoraan yritysmaailmasta. Taustalla vaikutti kiinnostus erilaisia asioita kohtaan.

-Olen uudistushenkinen ja haluan osaltani olla uudistamassa järjestötyötä, hän kertoo.

Kenttä täynnä haasteita

Järjestötoiminnan haasteet ovat universaaleja, ja ne koskettavat lähes yhdistystä kuin yhdistystä.

-Yhdistystoiminta ei näyttäisi innostavan ihmisiä samassa määrin kuin ennen. Syynä ovat esimerkiksi ajan puute ja ihmisten yleinen kuormittuneisuus, Ketomäki harmittelee.

Korona on vaikeuttanut tekijäpulaa entisestään.

-Kun ei ole toimintaa, ei saada uusia jäseniäkään. Tämä on kuluttavaa, sillä vanhat jäsenet eivät enää jaksa samalla tavalla. Kaikilla on kädet täynnä duunia, Ketomäki huomauttaa.

Yhdistystoiminta ei ole kaikkein mediaseksikkäintä, varsinkaan nuorempien sukupolvien keskuudessa.

-Yhdistystoiminta koetaan usein jotenkin pelottavana ja byrokraattisena, Ketomäki kuvailee.

Kuinka sitten yhdistystoimintaa tuorein silmin katsova Kristiina Ketomäki houkuttelisi nuoria mukaan yhdistystoimintaan ja auttamaan jäsenkadosta potevia toimijoita?

-Nuorten äänen olisi kuuluttava paremmin. Nuoria tulisi kuunnella ja heitä tulisi osallistaa, Ketomäki kertoo ja jatkaa: – Maailma muuttuu. On keksittävä uusia tapoja kuulla nuorten ääni ja huomioitava ihmisten erilaisuus.

Byrokraattisuuden pelkoon Ketomäki toivoo lievennystä parhaillaan käynnissä olevasta yhdistyslain muutoksesta.

-Toivottavasti byrokratiaa yhdistyksissä voidaan vähentää.

Vaikuttamista ja käytännön toimintaa

Reilun 100 000 jäsenen Eläkeliiton keskeisin tehtävä on eläkeläisten etujen valvonta ja toimintaedellytysten parantaminen. Tämä näkyy kahdella eri tasolla, niin liiton kuin paikallisyhdistysten toiminnassa.

-Liitto antaa lausuntoja ikäihmisiin vaikuttavista asioista, kuten lainsäädännöstä, julkisten toimijoiden suuntaan. Paikallisyhdistykset toimivat enemmän käytännön tasolla ihmisten parissa.

Soteuudistusta ja uusien hyvinvointialueiden perustamista Ketomäki kertoo odottavansa avoimin mielin.

-Mielenkiintoista on nähdä, miten lähipalvelu jatkossa määritellään. Onko se fyysisesti lähellä sijaitseva terveysasema vai digilaitteen välityksellä tapahtuva etävastaanotto, Ketomäki aprikoi.

Sen enempää Ketomäki ei halua tuskailla tulevien muutosten kanssa.

-Toivottavasti palvelut eivät karkaa kauas, hän kuitenkin toivoo.

Suomessa toimii kolme valtakunnallista eläkeläisten etuja ajavaa järjestöä lukuisine paikallisyhdistyksineen. Eläkeliiton lisäksi keskeisiä toimijoita ovat Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry. Eri järjestöjen taustalla vaikuttavat puoluetaustat, vaikka nykypäivänä järjestöt ovatkin poliittisesti sitoutumattomia. Pääosin samoja asioita ajavien, mutta erillään toimivien järjestöjen ääni on pirstaloitunutta, mitä tosin helpottaa eri yhteistyöfoorumit.

-Toimintaa ei tulisi tehdä omassa pienessä piirissä, vaan meidän tulisi tehdä yhteistyötä muiden kanssa, Ketomäki korostaa.

Yhteistyötä tehdään myös muiden yhdistystoimijoiden kanssa, erityisesti paikallistasolla.

-Monet paikallisyhdistykset tekevät historiikkeja yhdessä muiden yhdistysten kanssa, Ketomäki kertoo. Hyvästä esimerkistä Ketomäki mainitsee Iitin, missä vallitsee vahva tekemisen meininki. Iitissä toimiikin Päijät-Hämeen Eläkeliiton piirin jäsenmäärältään suurin paikallisyhdistys, jossa on liki 400 jäsentä.

Rahoitus paikallisyhdistysten toimintaan tulee pitkälti jäsenmaksuista ja liiton kautta kanavoitavasta sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) jakamasta Veikkaus-potista.

-Meillä Päijät-Hämeessä hyvä varainkeruumuoto on myös oma vuosittainen lehtemme, jolla teemme toimintaamme samalla tunnetuksi, Ketomäki valaisee.

Hän harmittelee sitä, että kolmannen sektorin tekemää työtä ei käytännön toimissa arvosteta riittävästi.

-Juhlapuheissa kolmannen sektorin ja sen vapaaehtoisten tekemän työn merkitystä korostetaan ja sitä pidetään todella tärkeänä, mutta käytännössä toiminnalle ei osoiteta riittäviä resursseja.

Monta rautaa tulessa

Toiminnanjohtajan pestinsä lisäksi Ketomäki pyörittää yhdessä ystävänsä kanssa toiminimellä KaksiKasia -yritystä, joka tarjoaa erilaisia liikkeenjohdon palveluja. Lisäksi hän toimii Parempi Heinola ry:n puheenjohtajana ja opiskelee kaiken muun ohella työyhteisösovittelijaksi.

-Ei siinä kauhean paljoa vapaa-aikaa jää, Ketomäki naurahtaa.

-Olen elävä esimerkki siitä, miten eläkkeellä tai eläkeikää lähestyessä ei hidasteta tahtia entiseen tapaan.

Onneksi työhön ja opintoihin sidonnaisten juttujen ohella Ketomäki ehtii lenkkeilemään kahden koiransa kanssa ja viettämään aikaa lähes 6-vuotiaan lapsenlapsensa kanssa.

-Lapsenlapsen kanssa saa ladattua akkuja, vaikka toisaalta se myös kuluttaa energiaa. Se on kuitenkin aivan ihanaa.

FAKTA

Ikä ja kotipaikka: 62, Heinola.
Ammatti: Toiminnanjohtaja, yrittäjä.
Koulutus: MBA, Business Coach.
Perhe: Mies ja kaksi koiraa. Lisäksi aikuiset lapset ja lapsenlapsi.
Motto: Elä niin kuin ensimmäistä päivää.

Teksti ja kuva: Jussi Varjo HU

Jaa tämä:
Kategoria: Kuukauden vieras