Helga Nurminen-Ekholm pulppuaa ideoita ja kirjoittaa päivittäin päiväkirjaa.
Suurperheen mummi. Aloitetaan tärkeimmästä, eli siitä, että 85-vuotias Helga Nurminen-Ekholm on mummi. Lapsenlapsenlapsia on 14, lapsenlapsia 9 ja lapsia 4. Suurperheen yhteissumma, kun mukaan lasketaan kaikkien puolisot, on 34. Miten ihmeessä Helga-mummi muistaa kaikkien lastenlasten nimet?
-Ihan helposti! Vaikka minulla ei ole ollenkaan hyvä muisti, Helga nauraa ja esittelee ylpeydellä ja rakkaudella makuuhuoneen seinällä ja jääkaapin ovessa olevia piirustuksia. Piirustukset on tehnyt mummin silmäterä, 3. luokkaa käyvä Hilma-tyttö. Hilma vierailee Helga-mummin luona usein ja kaksikolla on paljon yhteistä juteltavaa. Myös salaisuuksia. Sellaisia leppäkertun kokoisia, kuten pienten tyttöjen ja mummien väliset salaisuudet ovat.
Siltakoti. Nykyiseen kotiinsa, Siltakadulla sijaitsevaan Siltakodin kaksioon Helga muutti Eki-puolisonsa kanssa heti silloin, kun Siltakoti valmistui vuonna 2007.
Neljännen kerroksen kodikkaasta huoneistosta avautuu näkymä Heinolan ylle. Siellä täällä, ikkunalla, hyllyillä ja parvekkeella on pieniä esineitä, joihin kaikkiin liittyy muisto. Helga tunnustaakin rakastavansa koriste-esineitä ja niiden mukanaan kuljettamia tarinoita.
Helga ja hänen Eki-puolisonsa olivat talon ensimmäiset asukkaat. Pari tapasi 2000-luvun alussa Peurungassa kuntoutuslomalla. Liikuntarajoitteinen Eki iski silmänsä pirteään tanssilattialla pyörähtelevään Helgaan ja odotteli tätä aina tanssien päätyttyä aulassa. Siitä alkoi yhteinen taival, joka kuljetti pariskuntaa ensin Valkeakoskelle, ja sieltä Mäntyharjun kautta Heinolaan.
Leskeksi Helga jäi neljä vuotta sitten. Sitä ennen hän ehti toimimaan vuosia Ekin omaishoitajana.
Heinolan Seudun Omaishoitajat ry. Helga tunnetaan yhdistyksen toimeliaana ja sydämellisenä aktiivina sekä puheenjohtajana.
-Kuuluin aluksi Ekin omaishoitajana Päijät-Hämeen omaishoitajien yhdistykseen, mutta koin, että Heinolan seutu jäi toiminnassa jotenkin paitsioon. Lopulta meitä oli 16 omaishoitajaa perustamassa Heinolan Seudun Omaishoitajat ry:tä. Kun Sysmän omaishoitajat lopettivat oman yhdistystoiminnan, liittyi Sysmän toiminta Heinolaan ja pian sen jälkeen myös Hartola. Käyn vetämässä kaikkien kolmen kunnan kuukausitapaamiset. Jäseniä yhdistyksessä on nyt noin 180.
Yhdistystoiminnassa ja luottamustehtävissä toimiminen tulee luontevasti, jostain sydämenpohjasta. Vapaaehtoistyötä Helga on tehnyt aina, monessa eri muodossa. Pitkästä elämänkokemuksesta on ollut hyötyä.
-Minun on helppo ymmärtää niitä ihmisiä, jotka ympärilläni kipuilevat samoista asioista, erilaisessa maailmantilanteessa.
Helga syttyy yhä helposti uusista ideoista, eikä pelkää laittaa toimeksi. Viimeisin Helgan ideoista mahdollistaa Heinolaan ensi keväänä ennennäkemättömän konsertin, kun Helga ja Omaishoitajat ry tuo uudelle lukiolle esiintymään Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat-kuoron.
Matkalla ympäri Suomea. Sysmässä syntynyt ja sittemmin Joutsasta 15-vuotiaana maailmalle lähtenyt Helga kirjoittaa yhä joka päivä päiväkirjaa. Päiväkirjoja on kertynyt valtava määrä. Tyttären kanssa on jo sovittuna, mitä kirjoille tapahtuu sitten, kun Helga ei enää ole niistä huolehtimassa. Kansien väliin on kertynyt runsaasti kaikkea. Merkintöjä omasta elämästä kuin myös elämästä ympärillä. Perheestä, maailmanmenosta, töistä ja yhdistystoiminnasta, siis ihan kaikesta.
-Voin tarkistaa päiväkirjasta, millainen oli sää vaikka 40 vuotta sitten!
Nuorena maailmalle lähtenyt Helga on ehtinyt näkemään ja kokemaan paljon. Viime jouluna hän sai jo keski-ikäiseltä lapsenlapseltaan lahjaksi ”Isoäiti, kerro minulle elämäntarinasi” -kirjan. Lahjaan liittyi toive: lahjoita tämä minulle takaisin täytettynä.
Ja niin on tapahtumassa. Sivut ovat täyttyneet valokuvilla ja kaunokirjaimilla.
-Tuossa on kuva pienestä pirtistä, jossa lapsena asuin. Meitä asui siinä viisi. Tuolta minä lähdin maailmalle.
Turvattomuuden tunne. Sellaista Helga kantoi mukanaan monta vuosikymmentä, vaikka ahkeraa ja työtä pelkäämätöntä organisoijaa on aina onnistanut työelämässä.
-Olen aina tehnyt työssäni kaiken mahdollisimman hyvin ja pärjännyt niin hyvin, kuin pelkällä kansakoulupohjalla voi pärjätä.
Yhteen aikaan Helgalla oli johdettavanaan useampi suuri työmaaruokala. Niihin aikoihin hän kiersi paljon ympäri Suomea ja otti usein mukaansa lapsenlapsiaan, jos matkoihin oli mahdollista sisällyttää jotain mukavaa tekemistä, kuten vaikka laskettelua. Helga muistetaan myös Itä-Hämeen liikenteen kuljettajana.
Helgan supervoimia ovat olleet jämptiys ja halu auttaa. Myös se mitä sovitaan, se tehdään.
-Olen aina halunnut jakaa muille niin paljon turvaa, kuin vaan pystyn.
Melkoinen sillisalaatti! Ensimmäisen avioliittonsa Helga solmi 19-vuotiaana. 21-vuotiaana hänestä tuli ensimmäisen kerran leski. Sylissä oli kuuden kuukauden ikäinen tyttö ja vatsassa kahden kuukauden ikäinen pojan alku. Seuraava avioliitto päättyi eroon reilu 10 vuotta myöhemmin.
Helgan elämässä on aina ollut paljon tapahtumaa. Omien kriisien ja haastavien aikojen lisäksi on Helga myötäelänyt elämän töniessä niin lapsiaan kuin myös lapsenlapsiaan. Mummille on aina voinut kertoa, ja luottaa.
-On tämä ollut melkoinen sillisalaatti!
Vahvasti muiden tukena ja apuna ollut Helga ei ole aina päässyt itsensä kanssa helpolla.
Itseluottamuksen puute on ollut rankka seuralainen ja kyllä, jos voisi elää uudestaan, hänkin tekisi jotain toisin. Mitä se sitten olisi?
-Rakentaisin vahvemman omanarvontunnon. Arvostaisin itseäni enemmän.
Auttamisen ja elämän pitkämatkalainen tietää kuitenkin olleensa ja olevansa yhä oikealla tiellä. Kiitollisuus kaikesta hyvästä, kuten perheestä, on mielessä päivittäin. Helga ei halua valittaa. Kun on tahtoa, on kaikkea. Kun tekee hyvää, saa hyvää. Sellaisesta Helga saa voimaa.
-Olen todella kiitollinen siitä, että pää vielä pelaa jonkin verran ja että saan olla niin monessa mukana!
FAKTA
Kuka: Helga Nurminen-Ekholm.
Syntynyt: v. 1936 Sysmässä.
Luottamustoimet: Heinolan Seudun Omaishoitajat ry:n puheenjohtaja ja perustajajäsen, Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Heinolan Yksilöjaoston jäsen sekä vammais- ja vanhusneuvoston jäsen.
Motto: älä valita, vaan vaikuta.
Teksti ja kuvat: Katja Tamminen
