Kelvenne on keskeinen osa Päijänteen kansallispuistoa. Kuva: Jari Niemi.
Unescon hallintoneuvoston odotetaan hyväksyvän Salpausselkä Geoparkin Unesco-kohteeksi keväällä 2022.
Unesco Global Geoparks Council hyväksyi 9. joulukuuta viime vuona Salpauseklä Geoparkin hakemuksen. Päätös syntyi yksimielisesti, mikä luonnollisestikin lämmitti Salpausselkä Geoparkin edustajia. Heinola on yksi Geoparkin kuudesta kuntajäsenestä.
– Hakemuksemme meni hyvän valmistelutyön ansiosta suoraan läpi. Toinen vaihtoehto olisi ollut saada parin vuoden jatkoaika, toteaa Salpausselkä Geoparkin toiminnanjohtaja Kati Komulainen.
Unescon hallintoneuvoston odotetaan hyväksyvän Geoparks Councilin päätöksen ensi keväänä. Kaikkiaan uusia Unesco Global Geopark kohteita saadaan ympäri maailman kahdeksan, joukossa Ruotsin ensimmäinen.
Prosessiin liittyvä arviointivierailu Salpausselkä Geopark-alueella toteutui 25. – 29.10.2021. Aluetta arvioivat kaksihenkinen Unescon Global geopark-ohjelman sihteeristön ja Global Geoparks Networkin nimittämän tiimin norjalaiset ja islantilaiset jäsenet.
Alueen arviointia edelsi hakemuksen geologisen osion arviointi kansainvälisten asiantuntijoiden kirjoituspöytätyönä.
– Salpausselkä Geoparkin esiselvityshanketta on valmisteltu vuodesta 2016 lähtien Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimassa EU-rahoitteisissa hankkeissa ja viimeisten kahden vuoden ajan myös Salpausselkä Geopark- yksikön toimesta. Valmistelutyöhön kuluu tavallisesti 5-8 vuotta, joten olemme edenneet varsin ripeästi, kehaisee Kati Komulainen.
Viittoja ja yhteistyötä
Vuonna 2020 perustettu Salpausselkä Geopark -yksikkö toimii kahden henkilön voimin 154.000 euron vuosibudjetilla.
Hakuvaiheessa aloitettu, Unesco-kohteeksi pääsemisen edellyttämä pysyvä toiminta pitää sisällään mm. uudenlaisen, alueen luonnon erityispiirteitä esille nostavan sisällön tuottamista Lahti Regionin markkinoille sekä opasteiden suunnittelua ja niiden sisältöjen toteutusta.
– Pyrimme lähivuosina saamaan opasteita myös teiden varsille. Kansallispuistojen kylttien yhteyteen niiden laittaminen pitäisi olla ainakin mahdollista, ennakoi Kati Komulainen.
Geopark-toimintaan kuuluu myös esimerkiksi verkostoitumista muiden geoparkkien kanssa sekä yhteistyö mm. alueen oppilaitosten ja päiväkotien kanssa. Kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset voivat hakea Salpausselkä Geopark -kumppanuutta.
– Uusia matkailijoita toivomme alueelle saapuvan sopivasti ympäri vuoden ja heidän viipyvän mahdollisimman pitkään, toteaa Komulainen.
Kuusi kuntaa
Salpausselkä Geoparkin alue koostuu kuudesta päijäthämäläisestä kunnasta: Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Padasjoki ja Sysmä. Alueeseen kuuluvat mm. Salpausselän-Tiirismaan laaja ulkoilualue Lahdessa ja Hollolassa, Heinolan kansallinen kaupunkipuisto sekä Päijänteen kansallispuisto Padasjoella, Asikkalassa ja Sysmässä.
Alueen geopark-yhteistyötä koordinoi ja Unesco-hakuprosessista vastaa Salpausselkä Geopark -yksikkö, joka toimii Lahden seutu – Lahti Region Oy:n yhteydessä. Hakemus toimitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kautta Unescon geopark-ohjelman sihteeristölle Pariisiin vuoden 2020 hakukierroksella marraskuussa.
Vuosittain kasvavan, maailmanlaajuisen verkoston muodostavia Unesco Global Geopark -alueita on tällä hetkellä 44 maassa yhteensä 169. Suomessa kohteita on toistaiseksi kolme: Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark sekä uusimpana Saimaa Geopark, joka hyväksyttiin verkostoon keväällä 2021. Etelä-Pohjanmaalla on käynnistynyt Kraatterijärven valmisteluhanke. Verkoston jäsenyys tuo kansainvälistä näkyvyyttä ja avaa mahdollisuuksia laaja-alaiseen yhteistyöhän niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
– Maailmalla on useita mielenkiintoisia geopark-hankkeita käynnissä, esille on noussut mm. Niagaran niemimaa Kanadassa, joten hyvässä seurassa ollaan jatkossakin, myhäilee Kati Komulainen.
Teksti: Jari Niemi HU
Artikkelikuva: Johannes Sipponen
