Fikastund -kahvikerholaiset opintomatkalla Svenska Teaternissa. Kuva: Juhani Korhonen.
Heinolan kansalaisopistossa on tuotu ruotsin kieltä näkyvämmäksi vuodesta 2018 lähtien.
Ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista toimintaa Suomessa tukevan Svenska Kulturfondenin Hallå! -ohjelma rahoitti vuosina 2018–2021 kaikkiaan kuudella miljoonalla eurolla hankkeita, jotka edistivät elävää monikielisyyttä koulutuksen, tutkimuksen ja kansalaistoiminnan alueilla. Heinolan kansalaisopisto oli vuoden 2018 rahoituskierroksella ainoa ohjelmasta rahoitusta saanut kansalaisopisto.
-Näin Hufvudstadsbladet -lehdessä ilmoituksen hankerahoituksesta, ja otin heti yhteyttä Juhaniin, Heinolan kansalaisopiston kielten opettaja Tarja Hellström kertoo hankkeen synnystä. Kaksikko työsti hankehakemuksen yhdessä, ja lopputuloksena oli hanke nimeltä Heinola i tiden.
-Kaiken kaikkiaan saimme 20 000 euroa hankkeen toteuttamiseen kolmen vuoden aikana, kertoo Heinolan kansalaisopiston kielten vastuuopettaja Juhani Korhonen.
Hellströmin mukaan hankkeen tarkoituksena oli varmistaa, ettei ruotsin kieli niin sanotusti unohdu hyvin suomenkielisessä Heinolassa. Hankkeessa on muun muassa järjestetty fikastund -keskustelukerhoja ja tutustumiskäyntejä muun muassa Heinolan vanhalle hautausmaalle sekä Urajärven kartanolle. Lisäksi esimerkiksi Lucian ja ruotsalaisuuden päivien yhteydessä on järjestetty erikoistapahtumia.
Hanke oli sikäli poikkeuksellinen, että ylivoimaisesti suurin osa Svenska Kulturfondenin rahoittamista hankkeista sijaitsi kaksikielisellä rannikkoseudulla.
Hyvin suomenkielisenä pidetystä paikkakunnasta huolimatta hankkeen toiminta oli yllättävänkin suosittua Heinolassa.
-Fikastundeissa on ollut keskimäärin 10–15 osallistujaa, Hellström kertoo.
-Kaiken kaikkiaan hanke tavoitti noin 150 henkilöä, Korhonen lisää.
Kaksikko kertoo, että suurin osa osallistujista on ollut eläkeikäisiä.
-Nuoria ei juurikaan tavoitettu, Korhonen valittelee.
He pitävät ruotsin oppimista kuitenkin tärkeänä myös nuorten tulevaisuuden kannalta.
-Työllistymisen kannalta ruotsin osaaminen on todella tärkeää. Ihmiset eivät lue kieliä entiseen malliin, mikä on sääli. Kielitaito kapenee, Hellström pahoittelee. Hän kertoo tietävänsä tapauksia, joissa henkilö on työllistynyt nimenomaan ruotsin kielen taidon ansiosta.
Juhani Korhonen lisää ruotsin olevan suhteellisen helppo kieli.
-Ruotsi on helppo oppia ja se helpottaa muiden kielten, kuten saksan ja englannin oppimista. Monessa työssä suomen ja ruotsin osaaminen on kova juttu. Se voi olla aivan käänteentekevä asia.
-Pienetkin teot kannattavat, jotta ruotsin osaaminen säilyy, hän lisää.
Molemmat korostavat, että he eivät ole muuttamassa Heinolaa ruotsinkieliseksi. Ruotsin kielellä kuitenkin on yllättävän vahva asema sekä Heinolan historiassa että nykypäivässä.
-Täällä on melko paljon esimerkiksi paluumuuttajia Ruotsista, Hellström sanoo.
Korhonen lisää, että vastaan on tullut paljon isovanhempia, joiden lapsenlapset ovat kaksikielisiä.
Vaikka varsinainen hanke on jo päättynyt, on ruotsin kielen opiskelu jatkunut kahdessa Heinolan kansalaisopiston opintoryhmässä sekä hankkeelle saadun pienen jatkorahoituksen mahdollistamissa fikastund -keskustelukerhoissa. Hankerahoituksen turvin on myös matkustettu opintomatkalle Svenska teaterniin.
Hankkeessa tehdylle työlle on kaksikon mukaan luvassa jatkoa, mikäli sopivia hankehakuja avautuu.
Yleisesti ottaen Hellström ja Korhonen kokevat, että kielten opiskelu on kokenut muutoksia.
-Kieliopilla ei ole enää niin suurta merkitystä, vaikka se toki onkin edelleen kieltenopiskelun luuranko, Korhonen painottaa.
-Kieli kehittyy keskustellessa, Hellström tiivistää.
Hellström kertookin puhuvansa ruotsia aina tilanteen niin salliessa.
-Suomenruotsalaisten kanssa puhun aina ruotsia. Se tulee niin luonnostaan.
Teksti: Jussi Varjo HU
