Pitkittyneellä koronaviruspandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia suomalaisten elämään ja hyvinvointiin. Rajoitustoimien myötä etätyöt ja sähköinen asiointi ovat lisääntyneet ja sosiaalinen kanssakäyminen on huomattavasti vähentynyt. Niin lasten kuin aikuistenkin harrastukset ovat olleet tauolla, mikä on ollut hyvin konkreettinen merkki yhteiskuntaamme kohdanneen uhan vakavuudesta. Koronapandemia on kurittanut osaltaan myös kansalaisopistoja, jotka ovat joutuneet pienentämään opetusryhmiään ja paikoin keskeyttämään opetustaan kokonaan. Elämänpiirin supistuttua ihmisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt.
Kansalaisopisto on monelle suomalaiselle tuttu paikka harrastaa ja oppia uutta. Kansalaisopisto tarjoaa iästä, koulutustaustasta ja muista lähtökohdista riippumatta kaikille mahdollisuuden löytää mielekästä tekemistä sekä kehittää omaa osaamistaan. Vuosittain yli 600 000 suomalaista kokoontuu kansalaisopiston kursseille ja luennoille. Kansalaisopistoilla on suuri merkitys mm. digitaitojen ja digirohkeuden kasvattamisessa, eläkeläisten aktivoijina ja yksinäisyyden ehkäisijöinä sekä maahanmuuttajien kielitaidon kohentamisessa ja heidän kotouttamisessaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös Heinolassa kansalaispisto kerää kursseilleen vuosittain suuren määrän kaupunkilaisia ja on merkittävä alueellinen kulttuurikeskus. Heinolan kansalaisopistossa tehdään lisäksi erittäin ansiokasta työtä nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämisen parissa.
Pitkän eristysajan jälkeen moni meistä on ehtinyt tottua passiivisempaan arkeen ja rajoitustoimien purkamisen myötä paluu ”normaaliin” saattaa tuntua hankalalta tai jopa hieman pelottavalta. Yhteiskunnan jälleen avautuessa onkin hyvä muistaa, että harrastaminen tekee hyvää myös aikuisille. Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimustulokset osoittavat kansalaisopiston kurssien tuottavan sekä hyvinvointia opiskelijoille että säästöä kunnalle. Osaamisen kehittymisen lisäksi kansalaisopiston kurssille osallistuminen tuo esimerkiksi iloa ihmisen elämään, lisää työssä ja arjessa jaksamista ja laajentaa ystäväverkostoja. Kansalaisopistossa opiskelu kasvattaa itseluottamusta omaan osaamiseen ja omiin kykyihin.
Harrastaminen lisää myös työssä ja arjessa jaksamista. Itsekin hyvinvoiva aikuinen jaksaa myös paremmin tukea lapsen tai nuoren hyvinvointia. Kansalaisopistojen rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden edistäjänä heijastuu puolestaan suoraan kuntien sote-kustannuksiin. Moni professori Mannisen tutkimuksiin osallistunut on kuvaillut kansalaisopistoa henkireiäksi, piristysruiskeeksi tai jopa terveyskeskukseksi.
Pandemian jälkeisessä ajassa on tärkeää, että jatkossakin myös aikuisilla on mahdollisuus kohtuuhintaisiin harrastuksiin ja mielekkääseen vapaa-ajan tekemiseen lähellä kotia ja että uskallamme ja muistamme myös käyttää näitä mahdollisuuksia. Kansalaisopistot tarjoavat opetusta enenevässä määrin myös verkossa heille, jotka syystä tai toisesta eivät voi tai halua lähiopetukseen osallistua. Uuden oppiminen, käsillä tekeminen sekä muiden ihmisten tapaaminen tekevät hyvää meille kaikille ikään, paikkakuntaan tai työmarkkina-asemaan katsomatta. Pitkän poikkeuksellisen aikakauden jälkeen olemme sen myös ansainneet.
Tervetuloa takaisin kansalaisopistoon, olemme odottaneet sinua!
Jaana Nuottanen
toiminnanjohtaja
Kansalaisopistojen liitto KoL
