Heinolan kaupunki on tehnyt ympäristöystävällisen valinnan sähkön ostamisessa. Se on vuodesta 2020 lähtien hankkinut vain vesivoimalla tuotettua sähköä. Hiilijalanjälki on pienentynyt huomattavasti, kun sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt laskivat nollaan.
Teknisen johtajan paikalta kaupunginarkkitehdiksi kesäkuun alussa siirtynyt Harri Kuivalainen kertoo, että vesivoiman valinnalla haluttiin aidosti edistää ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Heinolan kaupunki päätti näyttää mallia myös varustamalla valaistuksen ledlampuilla. Vain pieni osa on enää vaihtamatta.
Heinolan kaupungilla on mittava määrä kiinteistöjä. Vuonna 2021 se käytti sähköön ja kaasuun kaikkiaan 1.240.862,85 euroa, mikä on noin 67.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Kulutus on saatu laskusuuntaan, mutta jatkossa hintaeroon vaikuttaa vahvasti sähkön hinnan valtava nousupaine vuonna 2022.
-Ympäristö- ja ilmastonäkökulmien kehittämistoimet tapahtuvat yritysten, kuntalaisten ja koko kaupunkiorganisaation työn tuloksena, joiden käynnistymistä viranomaispalvelut katalysoivat ja edistävät, korostaa Kuivalainen.
Merkittävimmät sitoumukset kaupunki on tehnyt liittymällä Aalborgin sopimukseen 1997, koordinoimalla ympäristöviikon tapahtumia vuodesta 1997, uudistamalla kestävän kehityksen ohjelmia 1999 lukien, liittymällä kuntien HINKU-verkostoon 2019, edistämällä Päijät-Hämeessä ilmastokumppanuuksia vuodesta 2021 ja hyväksymällä MAL-sopimuksen vuosiksi 2021-2031.
Konkreettisten ilmastotoimien löytämiseksi Heinolassa käynnistettiin vuonna 2021 ilmastotiekartan ja siihen liittyvien toimien valmistelu kaikkien osallisten yhteistyönä. Yhteisessä valmistelutyössä ovat mukana niin paikalliset kuin maakunnalliset toimijat.
Monenlaisia toimia tarvitaan
Heinolan hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet sitoumusten mukaisesti, mutta jatkossa päästöjen pienentämisessä tarvitaan myös hiilikädenjäljen vaikutuksia. Näiden vaikutusten saamiseen tarvitaan hiilinieluja kuten metsähoidollisia toimia, puurakentamista sekä bio- ja kiertotaloutta.
Kaupunki voi vaikuttaa ilmastoasioihin monilla toimilla ja heijastusvaikutuksilla kuten toimintojen logistisella sijoittelulla, hankinnoilla, lisäämällä sähköistä asiointia ja asiakaspalvelua sekä monilla muilla kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla. Suurimmat päästöt Heinolassa syntyvät lämmityksestä, liikenteestä ja teollisuudesta tai työkoneista.
– Energiaviraston kanssa solmittavassa KETS (kunnan energiatehokkuussopimus) -sopimuksessa Heinola on ollut mukana jo pidempään. HINKU-kuntana Heinolan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, selvittää Kuivalainen.
Syksyn 2021 aikana neuvoteltiin ja vuonna 2022 käynnistyi ilmanlaadun yhteistarkkailu, jonka toteuttaa Ilmatieteenlaitos. Vuonna 2021 päätettiin jatkaa pohjavesien yhteistarkkailua optiovuodella 2022. Vuosittain tutkitaan myös muutaman järven vedenlaatua.
Energiankulutus selvässä laskussa
Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on ollut laskussa viimeiset kolme vuotta, ja sen myötä myös kaupungin hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Vuonna 2020 kiinteistöjen sähkönkulutus oli pienimmillään 10 vuoteen.
Osaltaan pienentyneeseen energiankulutukseen vaikutti poikkeuksellinen korona-aika, jolloin mm. käynnistyi etä- ja läsnätyön vuorottelu tilanteiden vaatimissa puitteissa. Etätyön lisääntyminen on herättänyt myös keskustelua toimitilojen tehokkaammasta käytöstä ja tilojen päivittämisestä vastaamaan uudistuneita tilatarpeita.
Vuoden 2021 alusta kaupunki tehosti myös kiinteistöjen energiankulutuksen ja päästöjen seurantaa vastuullisuus- ja energianhallintajärjestelmä EnerKeyn avulla. Kiinteistöjen ja vesilaitoksen energiankulutusta sekä päästöjä seurataan järjestelmän avulla aktiivisesti, minkä ansiosta poikkeava kulutus ja mahdolliset vikatilanteet saadaan korjattua tehokkaasti.
Uusiin rakennuksiin on valittu lämmitysmuodoksi maalämpö, osin yhdistettynä kaukolämpöön. Kaukolämpö tuotetaan Stora Enson flutingtehtaan voimalaitoksessa ja se on suurelta osin puuperäistä.
Lisäksi muita ympäristöystävällisiä tekoja ovat olleet mm. jätevedenpuhdistamon ohjausjärjestelmän ja prosessin viimeistely, siivouspalveluiden siirtyminen koulujen ja päiväkotien ylläpitosiivouksessa ultrapuhdistetun veden järjestelmään ja kevyen liikenteen väyläverkoston kunnostaminen.
Teksti ja kuva: Jari Niemi HU