Heikki Mäkilä aloitti hankejohtajana viime kesäkuun alussa. Elinvoimatoimen tiloista lähti mukaan klapi.
Kaupunki järkeistää kiinteistömassaa ja hakee samalla tuntuvia säästöjä.
Heinolan kaupunki näyttää hankejohtaja Heikki Mäkilän mielestä muille suomalaisille kunnille mallia omaisuuden uudelleen järjestelyssä. Kaupunki on listannut toimenpiteitä kaikkiaan 92 kohteelle.
Niissä on kaikkiaan noin 120 rakennusta. Iso osa muutoksista pyritään toteuttamaan seuraavan parin vuoden aikana.
Ensimmäisessä toimenpideaallossa on jo varmistunut pelastuslaitoksen kauppa sekä neuvoteltu valmiiksi terveyskeskuksen ja vanhainkoti Hopeasillan kaupat. Näistä kertyy myyntituloa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Terveyskeskuksen ja Hopeasillan myyntiä varjostaa vielä Pro Heinolan hallinto-oikeuteen tekemä valitus.
Pelastusasema on siirtynyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueen omistukseen. Terveyskeskuksen uudeksi omistajaksi on tulossa Kiinteistöosakeyhtiö terveydenhuollon toimitilat IV ja Hopeasilta on siirtymässä Suomen hoiva ja asunto Oy:lle. Molempien pääomistajana on Pertti Karjalainen, joka sopii tilojen vuokraamisesta hyvinvointialueen kanssa.
Kaavoituksen viimeistelyä odottavat vielä vesitornin ja vanhan kylpylän rakennuksen ja tontin kaupat. Vanhan paloaseman kaupassa ostaja Jari Piippola (JP Asunnot Oy) on ottanut aikalisän.
Mittavia säästöjä
Hankejohtajaksi elinvoimajohtajan virasta viime vuoden kesäkuussa siirtynyt Mäkilä kertoo, että parasta aikaa valmistellaan kuuden kohteen kauppaa ja kaikkiaan toimenpidelistalla on reilut 30 uutta kohdetta.
-Arvioimme, että näistä on saatavissa ylläpitokustannuksissa ja poistoissa säästöjä yhteensä jopa noin 9 miljoonaa euroa vuodessa ja kiinteistöjen kuluma-arvio on noin 3,5 miljoonaa euroa. Lisäksi saamme toteutuneiden 15 miljoonan euron suuruisten kauppojen lisäksi muista kiinteistöistä myyntituloja varovaisen arvion mukaan noin 3 miljoonaa euroa ja lisäksi vuokratuloja vuosittain, sanoo Mäkilä.
Säästöjen, poistojen, kulumavaikutusten sekä myynti- ja vuokratulojen merkitys korostuu, kun summia vertaa kaupungin kuluvan vuoden talousarvion noin 80 miljoonan euron loppusummaan.
-Parhaassa tapauksessa kerrosneliöt pienenevät jopa 60 prosentilla 110.000 kerrosneliöstä, lisää Mäkilä.
Erilaisia kohteita
Toimenpidelistalta löytyy myytäviä, purettavia ja niin sanottuja villin kortin kiinteistöjä.
Myyntilistalla ovat nyt mm. Lusin päiväkoti, Vierumäen paloasema, Kettukallion päiväkoti, Koskensaaren huvila ja Hevossaaren mökit sekä Apajalahden luolasto.
-Apajalahti on kiinnostanut useita ostajia jo aiemmin. Sinne halutaan kuitenkin varmasti toimiva kokonaisuus, perustelee Mäkilä.
Myynti- ja jalostuskohteita ovat Torpan vanha kiinteistö, Myllyojan ryhmäperhepäiväkoti, Reumantie 2, usea kaupungin omistama asunto-osake kuten Kaivokatu 5-7, Marjoniemen ja Rievelinmutkan kylätalot sekä Taimitarhan alueella oleva kiinteistö.
Moni kiinteistöstä tarvitsee ennen myyntiä ehostusta ja vaikeita kohteita ovat ainakin Lusin koulu ison tontin kera ja Kanervalan palvelukeskus.
Purettavina listan mittavin kohde on Niemelätalon koulurakennus. Lisäksi listalta löytyvät mm. Jyrängön päiväkoti, urheilukentän asuinrakennus ja kirkonkylän Koulukuja 3:n kiinteistö.
-Purettujen kiinteistöjen tontit pyritään myymään tai vuokraamaan, jos niille on osoitettavissa uusiokäyttöä, toteaa Mäkilä.
Villin kortin kohteiksi listalla on nimetty kaupungintalo, valtuustotalo ja jäähalli. Keskustelu näistäkin kohteista jatkunee, kun lisäselvityksiä on saatu tai uutta kiinnostusta viriää.
Myyntiin tulleiden rantatonttien lisäksi tarjolle laitetaan Suurjärventien, Kylmänojankadun ja Hopeasilta 2:n tontit.
Lisäksi kaupunki haluaa edistää yrityspuiston, seminaarin alueen ja Niemelänrannan asuntoalueen kehittymistä sekä kaavailee kaavoitusta ja asuntomessuja Jyrängön ja Vierumäen väliseen maastoon.
Muitakin odotuksia
Heinola on jo myynyt huutokaupalla lukuisia tontteja. Niistä on kertynyt tähän mennessä Mäkilän arvion mukaan noin 2,5 miljoonaa euroa. Yksittäinen erinomaisesti huutokaupalla toteutunut myyntikohde on Heinäsaaren leirintäalue, jonka kaupasta kaupunki nettosi noin 280.000 euroa ja jatkossa alue tuottaa tontin vuokratuloja vuosittain noin 17.500 euroa ja lisäksi kiinteistöverotulot.
-Parhaassa tapauksessa saamme eri kohteista myyntituloa, ylläpitokulut poistuvat ja niiden tilalle tulee vuokratuloja. Lisäksi joihinkin kohteisiin toivomme löytyvän investoivia ja työllistäviä yksityisiä yrityksiä, sanailee Mäkilä.
Kaikkinensa kaupungin odotetaan saavan merkittävästi lisää pelivaraa toimintaansa.
-Olisi kovin surullista, jos meillä ei olisi jatkossa riittävästi varoja tuottaviin investointeihin esimerkiksi keskustassa ja Vierumäellä sekä mahdollisuuksia tehokkaaseen kaavoitukseen, Mäkilä muistuttaa.
Teksti ja kuvat: Jari Niemi HU
