Heinolassa sijaitseva pieni sorakuoppa on yksi harvoista suomalaismaisemista, jossa majailee erittäin uhanalaiseksi luokiteltu perhonen, nimeltään pikkusinisiipi, eli Cupido minimus. Tämä perhonen on Suomen pienin sinisiipi ja samalla maamme pienin päiväperhonen. Pikkusinisiiven siipien väli on maksimissaan 25 milliä. Tämä perhoslaji on erittäin paikkauskollinen, sillä ensimmäiset havainnot kyseisestä perhoslajista tehtiin tuolla sorakuopalla jo 60 vuotta takaperin. Silloin pikkusinisiipiä tavattiin Suomessa laajemmalti, mutta laji on taantunut ja nykyisin tunnetaan vain muutama paikka, jossa tätä perhosta vielä tavataan. Heinola on yksi näistä paikoista. Toinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Pikkusinisiipi on alkukesän laji, sillä se lentää näillä leveysasteilla toukokuun lopusta kesäkuun loppuun ja ainakin heinolalaisella esiintymispaikalla kesäkuun alkupäivin lenteli useampia yksilöitä. Syynä siihen, että laji on viihtynyt kyseisellä paikalla useita vuosikymmeniä, on alueen säilyminen samantyylisenä kasvupaikkana perhosen suosimille kasveille. Varsinkin masmalo ja keulankärki ovat kasveja, joita pikkusinisiipi kaipaa ja ovat sen toukkavaiheen tärkeimpiä ravintokasveja. Heinolassa lajin säilymistä on edistetty luontoharrastajien pitäessä huolta esiintymispaikkojen säilymisestä perhoselle sopivana.
Sinisiipi-nimi on näin maallikkona asiaa tarkastellen tälle pienelle perhoselle väärä, sillä sen siivet ovat kaikkea muuta kuin siniset. Päältäpäin pikkusinisiipi on ruskea ja sen siipiä kiertää valkoinen reunus. Selkäpuolelta katsoen pikkusinisiipi voidaan sekoittaa toiseen, hieman kookkaampaan sinisiipilajiin, niittysinisiipeen. Helpoiten lajimäärityksen voi tehdä siiven alapintaa tarkastelemalla. Pikkusinisiiven siipien vaalean alapinnan täplät ja niiden sijoittuminen on lajimäärityksen kannalta tärkeitä tuntomerkkejä.
Teksti ja kuva: Tuomo Seppänen
