Käkisalmi-juhla vuonna 1953. Kuva: Käkisalmi-museo.
Käkisalmi-museo avaa tänä vuonna ovensa erityiselle juhlateemanäyttelylle, joka nostaa esiin Käkisalmi-juhlien pitkän ja elävän historian.
Näyttely vie kävijän vuosikymmenten yli kuvien, tekstien, videoiden ja digitaalisen leikekirjan avulla – aina vuoden 1947 ensimmäisistä juhlista nykypäiviin saakka. Näyttelyssä on myös vuorovaikutteinen valokuvaseinä, jossa vieraat voivat tunnistaa vanhoista juhlavalokuvista tuttujaan. Henkilöiden tunnistajille on tarjolla yllätyspalkintoja, mikä tekee näyttelykokemuksesta entistä osallistavamman ja henkilökohtaisemman. Teemanäyttely on avoinna 12.12.–31.3.2026, ja se tarjoaa harvinaisen syväsukelluksen siihen, miten karjalainen yhteisöllisyys on rakentunut ja elänyt Heinolassa.
Sodan jälkeen Heinolasta kasvoi yksi karjalaisen kulttuurin tärkeimmistä näyttämöistä. Heinolan väkimäärä kaksinkertaistui, kun Karjalan evakot saapuivat paikkakunnalle 1940-luvulla. He toivat mukanaan vahvan yhteisöllisyyden, joka on kantanut vuosikymmenten yli: Käkisalmi-juhlat ovat yhteisönsä voiman ja sitkeyden symboli.
– Ensimmäiset juhlat järjestettiin kesällä 1947. Aika oli raskas: epävarmuus uusilla asuinsijoilla painoi mieltä, eikä tulevaisuudesta ollut varmuutta. Tuolloinen ajankohta – kaikkine puutteineen ja huoli huomisesta oudoilla asuinsijoilla – oli painanut mielialat mataliksi.
– Mutta nyt oli mahdollisuus tavata naapureita ja tuttuja. Ja silloinen omenapuiden kaunistama Heinola toi mieleen Käkisalmen; ohivirtaava Kymijoki muistutti Vuoksea, muisteli edesmennyt teollisuusneuvos Eino Kolli juhlien alkutaipaleita vuonna 1987.
Vuonna 1947 juhlat kokosivat ensi kertaa yhteen satoja juuriltaan revittyjä ihmisiä. Juhlien sydämessä olivat alusta asti karjalainen kulttuuri ja yhteinen muisto. Vuonna 1947 kirkko täyttyi juhlaväestä niin, että kovaäänisiä oli asetettava ulos, jotta kaikki halukkaat pääsivät kuulolle.
Pääjuhlassa esiintyivät käkisalmelaisten omat taiteilijat Tuure Ara ja Kastehelmi Karjalainen. Opettaja Arvi Räsänen lupasi jo ensimmäisessä juhlassa, että perinne jatkuisi vuosittain – lupaus, joka on pitänyt lähes keskeytyksettä 78 vuotta.
Käkisalmi-juhlat ovat olleet enemmän kuin pelkkä tapahtuma. Ne ovat olleet keino vaalia karjalaisuutta, tukea toisia ja muistaa menetettyä kotiseutua. Vaikka valtaosa alkuperäisistä evakoista on jo poissa, perinnettä siirtävät toinen ja kolmas sukupolvi ovat löytäneet juhlista oman juurensa. Vuosien varrella juhlien järjestämisessä ovat olleet mukana myös Heinolan Seudun Karjalaiset, ja tapahtumasta on tullut kaikkien paikkakunnan karjalaisten yhteinen juhla.
Sunnuntain juhlajumalanpalvelus, seppeleenlaskut sankarihaudoille ja Karjalaisten laulun kajahtaminen ovat säilyneet juhlien tunnusmerkkeinä. Juhlien puhujiksi on noussut niin käkisalmelaisia vaikuttajia, tutkijoita, yritysjohtajia kuin taiteilijoitakin.
Käkisalmi-juhlat ovat tiettävästi Heinolan vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty kesäjuhla, keskeytyen vain kahtena koronavuotena. Juhlapaikat ovat vaihdelleet vierailijamäärien mukaan: mm. Kodinsuojan rakennuksessa Lampikadulla, Heinolan seminaarissa, Jyränkölän juhlasalissa, Lyseonmäen ja Kymenkartanon kouluilla, Heinolan seurakuntatalolla sekä viime vuosina Heinolan WPK-talolla.
Kuvat: Käkisalmi-museo.
