Alkusyksyyn liittyy monella odotusta ja jännitystä, uusia alkuja. Ja samalla paketoidaan kesää, hekumoidaan vielä luonnon runsailla antimilla ja lämpimillä syysilloilla. Ryhtiliikettä kesän jälkeen vaaditaan lomalta töihin tai koulun penkille palattaessa, kun kalenterit täyttyvät ja viikkoihin tulee rutiineja. Aika monen syksyyn kuuluu myös palaaminen tuttujen tai uusien harrastusten pariin.
Kansalaisopistot ympäri Suomen tarjoavat tänäkin syksynä taas jokaiselle suomalaiselle valtavan määrän mahdollisuuksia opiskeluun, itsensä kehittämiseen ja harrastamiseen. Kansalaisopistot ovat oppilaitosmuoto, joka elää jatkuvasti sen mukaan, miten maailma muuttuu ja mitä kulloinkin tarvitaan. Muutos on ollut melkoinen viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana.
Mutta millaisia asioita nykyihmiseltä vaaditaan tässä ajassa, jota leimaavat sodat, informaatioähky, vastakkainasettelu, ilmastonmuutos ja tekoäly? Mitä ovat tämän ajan tärkeimmät kansalaistaidot? Vielä muutama vuosikymmen sitten painopiste oli perinteisissä, manuaalisissa ja kasvokkain tapahtuvissa taidoissa. Oli tärkeää osata valmistaa terveellistä ruokaa edullisesti, harjata hampaat oikeaoppisesti tai sytyttää nuotio. Tai hallita käyttäytymissäännöt sukujuhlissa.
Yleisimmin kansalaistaidolla tarkoitetaan osaamisia, joiden turvin voimme toimia omassa elämässämme ja yhteiskunnan jäsenenä. Oleellista on myös ennakoida ja pohtia sitä, millaisia taitoja kansalaisilta tarvitaan tulevaisuudessa. Kansalaistaitojenkin oppiminen on elinikäinen matka, jonka varrella on monenlaisia vaiheita. Uuden oppimisessa ja omien taitojen kehittämisessä on se hieno puoli, että se ei ole koskaan myöhäistä tai turhaa.
Päätin kysyä tekoälyltä vastausta siihen, mitkä ovat tämän ajan yhteiskunnan tärkeimpiä kansalaisen perustaitoja. Tekoäly louhi netin pohjattomasta tietomäärästä esiin asioita, joiden keskellä mekin Jyränkölässä päivittäin elämme.
Ensimmäiseksi tekoäly nosti digiosaamisen painottaen erityisesti tietoturvaa ja kansalaisten tietoisuutta netin vaaroista. Käsi kädessä digitalisoitumisen kanssa kulkee kriittisen ajattelun taito, kyky erotella ympäröivästä tietotulvasta se, mikä on oleellista ja paikkansapitävää. Siirtymä perinteisestä toimintatavasta digitaaliseen on iso muutos, jossa tarvitaan aikaa, ohjausta ja auttajia.
Myös työelämä on muuttunut mm. teknologian myötä, mikä on lisännyt tarvetta jatkuvalle itsensä kehittämiselle. Ennen riitti, että kansalainen hallitsi tietyt, työssä ja omassa arjessa tarvittavat perustaidot. Nykyään oppiminen on jatkuva prosessi, ja kansalaisia rohkaistaan kehittämään itseään jatkuvasti uusilla taidoilla, olivatpa ne teknologisia, sosiaalisia tai ammatillisia. Sanalasku ”Ei oppi ojaan kaada” on enemmän kuin ajankohtainen tänäkin päivänä.
Ekologiset taidot ovat olennainen osa nykypäivän kansalaistaitoja, ja niiden hallitseminen on yhä tärkeämpää kestävän tulevaisuuden kannalta. Ekologisten taitojen merkitys kansalaisten elämässä, työelämässä ja globaalisti kasvaa jatkuvasti, kun pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien haasteisiin.
Viime vuosina Suomen väkiluku on kasvanut ainoastaan maahanmuuton ansiosta, kun syntyvyys on kuolleisuutta matalampaa. Työpaikoilla tarvitaan monenlaisia osaajia ja työntekijöitä. Onkin erityisen tärkeää ymmärtää erilaisia kulttuureja ja toimia monimuotoisessa ympäristössä. Sen vuoksi monikulttuuristen taitojen merkitys on kasvanut huomattavasti.
On kiehtovaa keskustella ihmisten – tai tekoälyn – kanssa siitä, mitä itse kukin pitää tärkeimpinä kansalaistaitoina. Jostain mieleeni jäi hauska muunnos ”kanssalaistaidot”, johon mielestäni kiteytyy se, mikä elämässä on oleellisinta. Nimittäin se, miten kohtaat toisen ihmisen, ”kanssalaisen”. Ihmisen kyky muodostaa yhteisöjä, toimia yhdessä ja jakaa omastaan toisten hyväksi on supervoima, todellinen kansalaistaito, jonka avulla olisi ratkaistavissa moni ongelma.
Mitkä ovat sinun mielestäsi nykyajan tärkeimpiä kansalaistaitoja?
Sirkka Suomi
rehtori
Heinolan kansalaisopisto/ Jyränkölän Setlementti
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
