Netta Malin ja Liisa Koski-Lukkari elinvoimapalveluiden tiloissa Savotassa, Heinolan torin laidalla.
Heinolan elinvoimatoimialan kärkipaikoilla on tapahtunut kuluneen vuoden aikana muutoksia. Kesäkuussa elinvoimajohtajana aloittanut Liisa Koski-Lukkari ja lokakuussa elinkeinopäällikön pestin vastaanottanut Netta Malin pitävät yhtenä tärkeimmistä tehtävistään ravistella perinteistä kuntaorganisaation mallia.
Reilut 50 henkilöä työllistävä ja lähes 9 miljoonan euron budjettia pyörittävä elinvoimatoimiala pitää Heinolassa sisällään paljon muutakin kuin perinteisesti elinvoimaan liitetyt yrittäjille suunnatut elinkeinopalvelut ja työllisyydenhoidon.
-Myös kulttuuripalvelut ja lintuhoitola kuuluvat toimialan alle, Haminan kaupungin kasvatus- ja koulutuspalveluista vastaavan muutosjohtajan tehtävistä Heinolaan viime vuonna siirtynyt Liisa Koski-Lukkari huomauttaa.
Kaiken kaikkiaan Heinolan elinvoimatoimiala koostuu elinkeinopalveluista, kaupunkisuunnittelusta, kiinteistö- ja mittauspalveluista, kulttuuripalveluista (sisältäen kesäteatteritoiminnan ja lintuhoitolan) sekä työllisyyspalveluista.
Aiemmin muun muassa Vierumäen kyläyhdistyksen hallinnoimassa Vetovoimainen Vierumäki -hankkeessa työskennellyt Netta Malin tuo esille, että kaupungin elinvoimaisuuden eteen tehdään paljon niin sanotusti näkymätöntä työtä.
-Parhaillaan teemme toimintatavan muutosta, jossa tuomme toimintaamme näkyvämmäksi ja lisäämme tiedonjakamista keskeneräisistäkin asioista asianosaisille.
-Tämä pitää sisällään esimerkiksi kaavaprosessien läpinäkyväksi viemistä, Koski-Lukkari lisää.
Sekä Liisa Koski-Lukkarin että Netta Malinin mukaan perinteisessä kaupunkiorganisaatioajattelussa on käynnissä iso muutos.
-Kaupunki on asukkaita ja yrityksiä varten. Ilman näitä ei kaupunkiorganisaatiotakaan tarvita, Koski-Lukkari huomauttaa.
Malin peräänkuuluttaa rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla.
– Meidän pitäisi olla rohkeampia. Parempi olla idealisti kuin pessimisti, hän sanoo.
Malin myös korostaa sitä, että elinvoimapalveluissa työskentelevät ovat asiakaspalvelijoita, joiden tehtävänä on palvella yrityskentän toimijoita. Hän kannustaakin yrittäjiä olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä viranhaltijoihin.
-Ei ole olemassa liian pientä asiaa, josta meihin voisi olla yhteydessä. Voimme viedä asioita yhdessä eteenpäin.
Yhteistyössä on voimaa
Kaupungin elinvoimaisuuden kannalta keskeisessä roolissa on yhteistyö sekä kaupunkiorganisaation sisällä että alueen yritysten kesken.
-Kumppaniverkoston ja verkostoitumismahdollisuuksien tarjoaminen ovat tärkeitä, Koski-Lukkari kertoo.
Elinvoimatoimialalle keskeistä onkin ikään kuin yhdistää langanpätkät toisiinsa.
-Autamme yrittäjiä verkostoitumaan ja tarjoamme yritysneuvontaa, Koski-Lukkari lisää.
Aloitteleville yrittäjille Heinolan elinvoimapalvelut on tarjonnut asiantuntija-apua, johon on Koski-Lukkarin laskelmien mukaan turvautunut jo yli 30 yrittäjää.
-Kysyntä on ollut suurempaa kuin odotimme.
Ulospäin suuntautuva verkostoyhteistyö pitää sisällään myös tiiviin kanssakäymisen muun muassa koulutuskeskus Salpauksen ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.
-Salpaus-yhteistyön kautta saamme ohjattua oppisopimusopiskelijoita yrityksiin ja LAB:in kanssa etsimme yritysyhteistöitä esimerkiksi opinnäytetöiden tai erilaisten projektien merkeissä, Koski-Lukkari kertoo. Kaupunki myös itse tarjoaa aktiivisesti harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille.
Liiallista vastakkainasettelua muiden kuntien kanssa etenkin maakunnan sisällä Liisa Koski-Lukkari ja Netta Malin haluavat välttää.
-Lahden pitää olla vetovoimainen, jotta mekin voimme olla elinvoimaisia, Malin tiivistää.
-Fazerin iso investointi on Heinolankin etu, Koski-Lukkari viittaa elintarvikekonserni Fazerin keväiseen päätökseen rakentaa uusi makeistehdas Lahden Pippo-Kujalan alueelle.
Tarjontaa kirkastettava
Yhteistyöverkostojen tiivistämisen ja toimintatapojen muuttamisen lisäksi kaksikko mainitsee yhdeksi elinvoimatoimialan kehittämisen kärjeksi Heinolan tarjonnan kirkastamisen niin palveluiden, asuntojen kuin työpaikkojenkin suhteen.
-Tavoitteena on tehdä tarjontaa, oli kyseessä sitten vaikka tontit tai verkostot, näkyvämmäksi, Koski-Lukkari visioi.
Heinolan keskeisinä valtteina kaupungin elinvoimaisuuden kannalta Malin ja Koski-Lukkari nostavat esille sijainnin, kävelyetäisyydellä olevat palvelut ja uusitun päiväkoti- ja kouluverkon.
Koski-Lukkarin mukaan kaupungin hyvää sijaintia ei voi liiaksi korostaa.
-Hyvä sijainti Järvi-Suomen kynnyksellä ja lyhyen matkan päässä suurista kaupunkikeskuksista on tärkeää, hän toteaa.
Nettomuuttoa viime aikoina nauttineessa Heinolassa on kuitenkin työvoiman kohtaanto-ongelma. Koski-Lukkari kertoo, että Heinolassa on avoimia työpaikkoja tarjolla etenkin puuteollisuudessa, varhaiskasvatuksessa ja sote-alalla. Pelkkä työpaikka ei kuitenkaan riitä muuttopäätöksen tekemiseksi, vaikka se tärkeä onkin.
-Mielellään työpaikkoja tulisi olla kaksi, Koski-Lukkari mainitsee ja lisää:
-Muuttopäätökseen vaikuttavat vahvasti myös lasten päiväkoti- ja koulupaikat ja tarjolla olevat harrastukset.
-Meillä nämä kaikki ovat kunnossa, mutta asunnot ja liikkuminen ovat haasteina. Meillä ei ole tarpeeksi monipuolista asuntotarjontaa ja julkiset liikenneyhteydet esimerkiksi pk-seudulle eivät ole parhaat mahdolliset työssäkäyntiä ajatellen, Koski-Lukkari kertoo.
-Työtä näiden asioiden eteen tehdään koko ajan yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, hän korostaa.
FAKTA
Heinolan elinvoimapalvelut
Toimiala työllistää 53 henkilöä. Toimiala pitää sisällään ison joukon eri alojen ammattilaisia kaupunkisuunnittelijasta kaavoittajiin ja lintuhoitolan työntekijöistä kulttuurialan ammattilaisiin.
Toimialan budjetti on noin 8,9 miljoonaa euroa.
Elinvoimajohtaja Liisa Koski-Lukkari (KTM) vastaa koko toimialasta ja sen kehittämisestä.
Elinkeinopäällikkö Netta Malin (tradenomi YAMK) keskittyy erityisesti yrittäjien ja yritysten palvelemiseen.
Teksti ja kuvat: Jussi Varjo HU
