Muutto palveluasuntoon mahdollisti aktiivisemman elämän.
Peremmälle vaan! Oili ja Hannes Heiskanen toivottavat yksissä tuumin uuden kotinsa eteisessä. Sitten istahdetaan olohuoneen puolelle. Pöydällä lepattaa kolme led-kynttilää ja kulhossa on karamelleja. Vastakkaisella seinällä tunnelmaa asuntoon luo rauhaisaan tahtiin loimuava tekotakka. Heiskasten koti näyttää kodikkaalta ja asukkaat tyytyväisiltä, vaikka vielä on totuttelemista. Muutosta on vasta muutamia kuukausia. Entinen koti jäi virran toiselle puolelle Jyränköön. Uusi koti sijaitsee kaupungin puolella, palvelutalossa.
Ennen paukkupakkasia Heiskaset ulkoilivat uudessa kotiympäristössään yhdessä liki kerran päivässä. Viikko-ohjelmaan puolestaan kuuluu Hanneksen keskustelukerho, jossa tarinoidaan pienellä miesporukalla sekä pariskunnan yhteinen saunavuoro. Lounaalla Heiskaset käyvät päivittäin alakerran Ravintola Kymenkartanossa. Molempien lempiruokiin kuuluu mm. borssikeitto sekä paistettu kana. Hiljattain lapset veivät Heiskaset Kumpeliin tanssimaan.
Keväällä tilanne oli hyvin toisenlainen. Kotona asuminen onnistui oikeastaan vain siksi, että tytär Eija ja poika Jukka huolehtivat kaikesta mahdollisesta. Kotisauna kylmeni käyttämättömänä eikä arki ottanut enää sujuakseen. 86-vuotiasta Oilia vaivasi muistisairaus sekä polymyositis -reuma, johon liittyi vaikea nielemisvaikeus. Kun reumaan ynnätään vielä refluksitauti, teki se syömisestä mahdotonta. Oilin paino laski ja hiljalleen hänestä tuli lähes vuodepotilas. Lopulta ruokailun tueksi otettiin letkuruokinta ja apuun saatiin myös kotihoito. Hannesta puolestaan painoivat toisenlaiset terveyshuolet. Neljä leikkausta, joista kaksi akuuttina, samaan syssyyn diabeteksen ja eteisvärinän kanssa pelästytti koko perheen. Hanneksella ikää on jo 91 vuotta.
Kotona asumisesta kuoriutui päivittäinen selviämistaistelu. Lopulta lasten toimesta otettiin puheeksi palveluasuminen. Kynnys kodista luopumiselle oli kuitenkin korkea, joten yhteisellä päätöksellä päädyttiin ratkaisuun, jossa tytär muutti Heiskasten asuntoon, ja Heiskaset uuteen kotiin.
Muutto tapahtui lyhyellä aikavälillä ja yllättäen uusi ympäristö toi mukanaan myös uuden elämänvaiheen. Kutsutaan sitä nyt vaikka “melkein kuin lomalla -vaiheeksi”, jota vaivat vähän rajoittavat.
Perheen ja kaikkien muidenkin hämmästykseksi Oili alkoi uudessa kodissa syömään uudestaan suun kautta. Tilanne eteni hitaasti mutta varmasti. Lopulta ruokintaletku pystyttiin poistamaan kokonaan. Eräänä päivänä Hanneksen ollessa lääkärikäynnillä, Oili oli poikennut itsekseen kaupungille kahville. Sellaista ei ollut tapahtunut enää vuosiin. Oilin vointi koheni tavalla, josta kaikki olivat ihmeissään. Aloitekyvyttömyys alkoi muuttumaan tekemisen ja aktiviteettien tarpeeksi. Päiviin jäsentyi rytmi ja arkea ryhditti kellon ympäri saatavilla oleva turva.
Palataan vielä kirpakkaan pakkaspäivään ja Heiskasten olohuoneen tunnelmaan.
Hannes on juuri kotiutunut keskustelukerhosta ja yrittää innostaa Oilia ilmoittautumaan tuolijumppaan. Oilia pelkkä ajatuskin jumpasta naurattaa.
– Minä en tykkää jumppaamisesta! Oili parahtaa. – En ole koskaan jumpannut, enkä aio aloittaa nytkään! Kävelen mielelläni vaikka noita käytävän portaita. Sellainen on hyvää liikuntaa.
Taannoista tanssireissua Kumpelin senioritansseihin pariskunta muistelee lämmöllä. Tanssi! Sitä saisi olla elämässä enemmänkin.
– Tuo Hannes on oikea parkettien partaveitsi, mutta ei sitä enää oikein kiinnosta, Oili kiusoittelee.
Heiskaset tuumaavat muuttamiseen liittyvän sopeutumisvaiheen alkavan pikkuhiljaa jäävän taakse. Tuttuutta tuovat omat vanhat huonekalut ja tavarat, sekä tietysti se, että lapset ja lapsenlapset käyvät kylässä usein ja auttavat juoksevissa asioissa. Vanhassa kodissakin on tullut vierailtua jo muutaman kerran. Entisiä naapureita ikävöivät molemmat sekä sitä, että entisessä kotitalossa asui kaikenikäisiä ihmisiä. Uusi ympäristö tuntuu kuitenkin paremmalta kuin hyvältä.
– Ihan kaikki on nyt helpompaa, Hannes nyökkää. – Kuin lomalla olisi, jollei olisi näitä vaivoja.
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti ja kuva: Katja Tamminen