Suomalaisen yhteiskunnan keskustelukulttuuria erityisesti iltapäivälehtien kommenttipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa ovat hallinneet kuluneen syksyn aikana mitkäpä muutkaan kuin korona ja koronarokotukset. Viimeistään lokakuun puolivälissä koronapassin tullessa käyttöön, keskustelu räjähti ja eri osapuolten, rokotetut ja rokottamattomat, kahtiajako syveni entisestään. Molemmat osapuolet seisovat tiukasti omien kantojensa takana. Eikä siinä mitään, jokaisella on täysi oikeus omiin mielipiteisiinsä. Mutta erityisesti sosiaalisessa mediassa käynnissä ollut keskustelu on täysin järjetöntä. Aikuiset ihmiset sortuvat käsittämättömiin kommentteihin ja haukkuvat toisiaan sen minkä ehtivät. Valitettavasti tämä sama koskee molempia osapuolia, sekä rokotettuja että rokottamattomia.
Mikä saa tavalliset ihmiset laukomaan Facebookissa tai Twitterissä hyökkääviä ja suorastaan kuvottavia kommentteja kanssaihmisistä? Onko omien mielipiteiden ja asenteiden julkituominen jo liiankin helppoa? Sananvapaus kuuluu kaikille, mutta niin kuuluu myöskin vastuu omista sanomisistaan.
Samansuuntaista kärkästä kommentointia on ollut havaittavissa myös pääministeri Sanna Mariniin ja erityisesti hänen vapaa-aikaansa liittyen. Jos työt tulevat tehdyksi, niin onko sillä niin väliä mitä pääministeri vapaa-ajallaan tekee? Onhan pääministerin virka toki arvokas, mutta eikö tätäkin instituutiota voisi hieman tuulettaa? Aina puhutaan siitä, miten poliittiset päättäjät elävät omissa kuplissaan. Nythän pääministeri on ikään kuin ravistellut tätä käsitystä ja tuonut esille, että hän on aivan tavallinen ihminen siinä missä me muutkin. Ja se hänelle kuten muillekin poliittisille päättäjille suotakoon.
