Piia Vehmassalo tarjoaa akupunktiota vastaanotollaan Heinolan kirkonkylässä.
Tutkimustulokset osoittavat, että täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja käytetään erityisesti tilanteissa, joihin tavanomaisen lääketieteellisen hoidon ei koeta tarjoavan riittävää apua.
Klassinen akupunktio on vanha kiinalaisen lääketieteen hoitomuoto, joka pohjautuu kokonaisvaltaisuutta ja asioiden yhteyksiä tarkastelevaan ihmiskuvaan. Sen historia ulottuu useamman tuhannen vuoden taakse ja sitä on sovellettu jokseenkin samankaltaisin menetelmin jo viimeiset yli 2 000 vuotta.
– Ihmisten tietoisuuden lisääntyessä ovat ennakkoluulot hälvenneet ja mielenkiinto herännyt akupunktiota kohtaan. Eniten vastaanotolle hakeudutaan juuri erilaisten lihaskipujen vuoksi, kuten niska-hartiaseudun tai issiasvaivan vuoksi. Lisäksi purentalihasongelmat, päänsärky ja migreeni ovat yleisiä syitä kokeilla akupunktiota. Akupunktiolla voidaan vaikuttaa sekä fyysisiin että psyykkisiin vaivoihin laaja-alaisesti, myös psykosomaattisia sairauksia ja tunne-elämän häiriöitä, kertoo Piia Vehmassalo, joka opiskelee Jyväskylässä kolmatta vuotta kiinalaista lääketiedettä.
– Klassista akupunktiota käytetään myös ennaltaehkäisevänä hoitomenetelmänä, ja tietenkin toivon, ettei odotettaisi siihen asti, että tullaan hoitoon vasta sitten, kun on jo kaikki muut keinot käytetty. Akupunktio on lempeä ja tehokas hoitomuoto, Vehmassalo kannustaa.
Käynnistetään kehon oma paranemisprosessi
Akupunktiohoidossa pistetään hyvin ohuita neuloja tarkoin määriteltyihin akupunktiopisteisiin.
Vaikka akupunktio tunnetaan ennen kaikkea erilaisten kiputilojen lievittäjänä, on sekä länsimainen että kiinalainen akupunktiotutkimus osoittanut, että siitä on mahdollista saada apua myös moniin muihin ongelmiin ja vaivoihin. Akupunktiolla voidaan hoitaa mm. kroonisia ja akuutteja kudosten, rauhasten, ruoansulatus- ja hengityselinten sairauksia ja vaivoja. Myös gynekologiset vaivat ja eturauhasvaivat reagoivat hyvin akupunktioon.
Kalevalainen jäsenkorjaus
Kansanperinteeseen pohjautuva kalevalainen jäsenkorjaus on manuaalinen kehon tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuva pehmytkudoskäsittely eli mobilisaatiohoito. Käytännössä hoito perustuu kudostenkäsittelyperinteeseen eli hierontaan ja nivelten paikalleen saattamiseen, jota on dokumentoitu 1800-luvun lopulta alkaen.
Lähes 800 kalevalaisen jäsenkorjauksen osaajaa (ml. kisällit) sijoittuu eri puolille Suomea.
Nimenkäyttöoikeutta valvoo Kansanlääkintäseura ry:n hallitus, jossa on mukana tiedeyhteisön jäseniä, sekä Patentti- ja rekisterihallitus. Nimikettä saavat käyttää vain Kansanlääkintäseura ry:n koulutuksen läpikäyneet ja näyttötutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet noudattamaan seuran eettisiä toimintaohjeita.
Hoidon vaikutus
Kun lihasten jännitys purkautuu ja kudosten paine tasoittuu, palautuu tuki- ja liikuntaelimistön tasapaino, kudosten verenkierto paranee ja kehon omat korjausmekanismit aktivoituvat. Hermoihin kohdistuva paine, virheasennot ja kudosnesteen kertyminen (turvotukset) vähenevät, samoin vähenee tai häviää myös kipu. Nivelten liikkuvuus ja nivelpintojen aineenvaihdunta paranevat.
– Aineenvaihdunta on kehon perusedellytys, vakuuttaa jäsenkorjaaja Jukka Ollilainen.
Lahdessa ja Heinolassa Propeukalo-yrityksessään toimiva Jukka Ollilainen päätyi kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi omien kokemustensa kautta. Konttauskunnossa oleva oma keho ei saanut apua mistään, tuntui, että kaikki keinot olivat jo käytetty.
– Kontrastina muille hoidoille jäsenkorjaus on kivuton menetelmä, joskin keholle iso asia. Ei väännellä eikä niksauteta mitään. Koko keho käydään läpi jalkapohjista kallonpohjaan saakka, ikään kuin tasapainotetaan keho. Sen jälkeen voi löytyä joku spesifimpi vaiva kuten vaikka jäätynyt olkapää, jota hoidetaan. Asiakkaan kuuntelu ja keskustelu hänen kanssaan ovat myös osa hoitoa, Ollilainen kertoo.
–Ihminen on kokonaisuus, mikä usein unohtuu perusterveydenhuollossa. Aikaa eikä resursseja ole ja keskitytään vain oireeseen. Ihanteellinen hoitoketju voisi olla lääkäri – jäsenkorjaaja – fysioterapeutti, jolloin ongelmien kehä ei kasvaisi, hän unelmoi.
– Ihmisaivot ja keho eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin, mutta olosuhteet, jossa elämme ovat muuttuneet täysin. Liikutaan liian vähän ja syödään liikaa kulutukseen nähden. Keho on nälän ja puutteen asiantuntija. Ravinnon ylitarjonta ja liikunnan vähyys sitä vastoin aiheuttavat monia ongelmia, joihin keho ei ole ehtinyt sopeutua, Ollilainen kuittaa.
Teksti ja kuvat: Jetta Kuitunen
