![]()
Kirsi Överstin elämä on kietoutunut koirien ympärille ensimmäisestä omasta koirasta lähtien. Nykyisin hänen arkeensa kuuluvat kymmenet rekikoirat, talvikaudet Lapissa sekä eläinten kouluttaminen elokuviin, televisiosarjoihin ja mainoksiin. Heinolassa toimii KoiraKikan oma huskypuisto.
Kirsi Överstin kiinnostus koiriin alkoi jo ensimmäisellä luokalla, kun hän sai oman koiran, cockerspanieli Pipsan.
– Siitä kaikki oikeastaan lähti, Översti kertoo.
Vuosien mittaan koirarotuja ja erilaisia koiraharrastuksia on kertynyt runsaasti. Jo ala- ja yläasteen vaihteessa Översti työskenteli kennelissä usean vuoden ajan. Siellä hän oppi muun muassa trimmaamaan koiria ja toimimaan handlerina koiranäyttelyissä.
Näyttelykehistä tie vei jälki- ja hakuharrastuksiin ja edelleen suojelulajien pariin. Suojeluharrastuksen ja muiden koiralajien parissa vierähti kaikkiaan noin 15 vuotta.
Vähitellen koirien terveysongelmat alkoivat kuitenkin ohjata harrastusta uuteen suuntaan. Suojelulajit jäivät ja tilalle tulivat valjakkokoirat ja safaritoiminta.
Lempinimestä tuli yrityksen nimi
Koiraharrastuspiireissä Översti tunnettiin pitkään lempinimellä Kikka. Kun yritykselle piti löytää nimi, ratkaisu oli lopulta luonteva: syntyi KoiraKikka.
Merkittävä käänne tapahtui Levillä, jonne Översti lähti ystävänsä kanssa tutustumaan susien sukuisiin koiraeläimiin ja erilaisiin risteytyksiin.
Paikan omistaja huomasi nopeasti Överstin taidot eläinten kanssa ja tarjosi hänelle töitä joulusesongiksi. Päätös lähtemisestä ei ollut aivan yksinkertainen, sillä koti ja työ olivat Heinolassa.
– Sain kuitenkin työnantajaltani mahdollisuuden lähteä pohjoiseen sesongeiksi. Se mahdollisti kokonaan uuden vaiheen elämässä.
Kausityö Lapissa jatkui vuosien ajan.
Myöhemmin Översti osti puolet työnantajansa yrityksestä Heinolan Teboililta ja päätyi vastaamaan kahvilatoiminnasta. Sittemmin toiminta siirtyi Heinolan jäähallille Sports Caféen.
Översti antaa suuren kiitoksen kahvilan henkilökunnalle.
– Luotettava ja sydämellä työskentelevä tiimi mahdollistaa sen, että pystyn edelleen viettämään talvikaudet koirien kanssa pohjoisessa.
Huskypuistossa eletään koirien ehdoilla
Heinolassa KoiraKikan arkea eletään oman huskypuiston ympärillä. Överstille koirat eivät ole vain työeläimiä.
– Ne ovat minulle perhettä. Olen aina ollut eläinten ympäröimänä, ja jokainen päivä niiden kanssa opettaa jotakin uutta.
Vuosien varrella myös Överstin puoliso on tullut vahvasti mukaan toimintaan. KoiraKikka ei olekaan yhden ihmisen projekti.
Huskypuistoon järjestetään ajanvarauksella vierailuja. Vieraita tulee myös pääkaupunkiseudulta, Lahdesta ja Vierumäeltä, ja erityisesti ulkomaiset matkailijat ovat kiinnostuneita rekikoirista.
Varsinainen arki on kuitenkin kaikkea muuta kuin pelkkiä vierailuja.
– Minulla on monta kymmentä suuta ruokittavana. Ruokaa kuluu päivittäin noin 25–30 kiloa.
Päivät täyttyvät eläinten hoidosta, ruokinnasta, aitauksien ja tilojen huollosta, siivoamisesta sekä koirien treenaamisesta. Työpäivä saattaa alkaa aamukuudelta ja päättyä vasta iltakahdeksalta.
Lomia on vaikea järjestää, sillä rekikoirien hoito vaatii erityisosaamista eikä sijaisia ole helposti saatavilla.
Talveksi pohjoiseen
Talvikaudella Översti suuntaa osan koiristaan kanssa Lappiin. Marras–joulukuussa tukikohtana on Muonio, jossa lumiolosuhteet ovat alkutalvesta varmempia. Loppukausi vietetään Levillä, jossa perheellä on oma koti.
Heinolaan jäävät vanhimmat, jo reilusti yli kymmenvuotiaat eläkeläiskoirat sekä pennut. Niistä huolehtivat tutut ja luotettavat ihmiset.
Koirat tuntuvat Överstin mukaan itsekin tunnistavan vuodenkierron.
– Ne odottavat pohjoiseen lähtöä, mutta yhtä lailla keväällä kotiinpaluuta. Kun palaamme Heinolaan, koirat saattavat ensimmäiset pari viikkoa lähinnä nukkua koppien katoilla tai hiekalla auringossa.
Levillä KoiraKikka toimii alihankkijana safaritoiminnassa. Överstille tärkeä periaate on, että ajomääristä päätetään koirien ehdoilla.
Jokaisella koiralla on omat työvuoronsa.
– Jos koiralla on huono päivä eikä se halua juosta, sitä kunnioitetaan. Meidän tehtävämme on huolehtia koirien hyvinvoinnista. KoiraKikassa mennään aina koira edellä.
Rekikoirista tuli myös filmitähtiä
KoiraKikan toimintaan kuuluu myös aivan toisenlainen maailma: elokuvat, televisiosarjat, mainokset ja musiikkivideot.
Ensikosketus eläinten kanssa tehtävään elokuvatyöhön syntyi Levillä Jääskeläisen Huskypuistossa, jolla on ollut vuosien varrella merkittävä rooli erilaisten koiraeläimiä sisältävien tuotantojen toteuttamisessa.
Pohjoisessa työskennellessään Översti pääsi seuraamaan eläinten kouluttamista kuvauksia varten. Kokemuksen ja erilaisten projektien myötä hän alkoi tehdä eläinohjausta itse.
Näyttelijäkoiran kouluttaminen ei hänen mukaansa lopulta eroa ratkaisevasti muusta koirankoulutuksesta.
– Tärkeintä on keksiä, miten haluttu kohtaus saadaan aikaan niin, ettei tekeminen näytä keinotekoiselta.
Apua antaa myös Överstin toinen ammatti, valokuvaus.
– Valokuvaus on opettanut ymmärtämään, mitä kameran takana tapahtuu ja miltä tekemisen pitäisi näyttää kuvassa.
Kuvauksia varten koirien kanssa on harjoiteltu mitä erilaisimpia tehtäviä, esimerkiksi esineiden haistelua, altaaseen hyppäämistä tai aidan ylittämistä.
Kouluttajan ja koiran välinen suhde on ratkaisevan tärkeä.
– Välillä kuvauksissa syntyy myös hauskoja tilanteita. Kuvasta on saattanut nähdä selvästi, että omistaja heiluttaa makkarapakettia kameran ulkopuolella saadakseen koiran katsomaan oikeaan suuntaan. Ja aivan kuten ihmisnäyttelijöillä, koirillakin kohtauksia voidaan ottaa uudelleen.
Översti pitää tärkeänä sitä, että eläinten hyvinvointi huomioidaan nykyisissä tuotannoissa tarkasti. Kuvausaikatauluissa eläinnäyttelijöille varataan työskentelyajat, tauot sekä lajityypilliseen käyttäytymiseen, ruokailuun ja lepoon tarvittava aika.
Monenlaisia tuotantoja
Vuosien varrella KoiraKikan eläimiä ja Överstin eläinohjausta on nähty monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tuotannoissa.
Mukana ovat olleet muun muassa Mikael Niemen romaaniin perustuva Karhun keitto (Kåkbjörn), Ruotsissa ja Ranskassa tuotettu rikosdraamasarja Midnight Sun, suomalais-meksikolainen elokuva Bayoneta – viimeinen isku, Ulla Heikkilän ohjaama Elämä on juhla sekä suomalainen rikosdraamasarja Kaikki synnit.
Lisäksi eläimiä on nähty lukuisissa pienemmissä ja suuremmissa mainoksissa ja musiikkivideoissa.
Vaikka KoiraKikan toiminta ulottuu Heinolasta Lapin tuntureille ja elokuvakameroiden eteen, kaiken keskellä pysyy sama asia.
– Eläinten hyvinvointi ratkaisee. Niitä kuunnellaan ja niiden ehdoilla toimitaan, Översti tiivistää.