Koronavirus on ollut keskuudessamme jo vuoden verran. Tilastoista on helppo nähdä virukseen menehtyneiden ja sairastuneiden määrä, mutta mitkä ovat koronan todelliset vaikutukset ihmisille nyt ja tulevaisuudessa? Jo nyt tiedetään, että ihmisten hyvinvointi on koetuksella erilaisten rajoitusten estäessä harrastamisen ja normaalin kanssakäymisen muiden kanssa. Erityisesti lapsiin ja nuoriin koronarajoitukset ovat iskeneet kohtuuttoman paljon tartuntamääriin nähden.
Ihmisten hyvinvointi kumpuaa hyvin erilaisista asioista. Siksi koronan vuoksi asetetut rajoitukset ovat aina jonkun mielestä oikein mitoitettuja ja toisen mielestä taas aivan liioiteltuja. Lenkkeilystä ja muista ulkona harjoitettavista lajeista nauttiva on voinut harrastaa lähes normaalisti koko pandemian ajan. Sen sijaan joukkueessa tai ryhmässä harrastava on kenties joutunut luopumaan harrastuksestaan joksikin aikaa. Puhumattakaan ihmisistä, jotka saavat energiaa matkustelusta tai kulttuuririennoista. Jonkun mielestä nämä eivät ole ihmisen perustarpeita, mutta jos ne saavat ihmisen onnelliseksi ja hyvinvoivaksi, niin mikseivät olisi? Jos mielekkään ja hyvinvointia tuovan tekemisen puute aiheuttaa masennusta ja työkyvyttömyyttä, ei sekään ole yhteiskunnan kannalta hyvä asia.
Kun koronakurimus toivottavasti rokotusten myötä loppuvuodesta on jo takanapäin, alkaa koronavelkojen maksu. Ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen, että raskasta velka-
taakkaa aletaan keventää yhteiskunnan menoja karsimalla. Säästöjen ei kuitenkaan soisi kohdistuvan heikompiosaisiin eikä etenkään lapsiin ja nuoriin. He ovat kärsineet jo aivan tarpeeksi. Se, mistä säästöt sitten loppujen lopulta kaivetaan, on päättäjille ja poliitikoille kova pähkinä purtavaksi.
