Juuri kun viime talvena jo lähes ehdittiin huokaista helpotuksesta koronan suhteen, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan. Vaikka täysimittainen sota jatkuu jo kahdeksatta kuukautta, ei se enää näy samalla tavalla otsikoissa täällä meillä tai muualla Euroopassa. Sen sijaan sota näkyy meidän jokaisen kukkarossa inflaation jyllätessä. Erityisen kovaa sodan aiheuttama hintojen nousu iskee sähköllä lämpiäviin talouksiin. Jo julkistetuista tukitoimista huolimatta pilviä hipovat sähkölaskut tulevat koettelemaan monen kotitalouden maksukykyä tulevana talvena.
Sähkön hinnan nousun ohella sähköntoimittajat ja viranomaiset varoittelevat sähkökatkojen uhasta. Varautumisesta huolimatta kaikista pahimmissa häiriötilanteissa sähköt saattavat olla poikki pidemmänkin aikaa. Maaseudulla pitkiksikin venyneisiin sähkökatkoihin on paikoin jo totuttu erilaisten myrskyvaurioiden myötä. Kaupungeissa tilanne on kuitenkin tyystin toinen. Jo puolen tunnin katko kaupungissa saa ihmiset varpailleen ja palvelut seisahtumaan. Harvoin tulee oikeasti ajatelleeksi sitä, kuinka riippuvaisia olemmekaan sähköstä. Nykypäivänä monille tärkein tietoa välittävä väline on älypuhelin. Jos sähköt ovat poikki ja puhelimesta loppuu akku, miten tieto esimerkiksi sähkökatkon kestosta saavuttaa kotitalouden, jossa ei ole esimerkiksi paristoilla toimivaa radiota käytettävissä?
Tulevana talvena suomalaisten kriisinsietokykyä koetellaan jälleen. Se on kuitenkin pientä verrattuna siihen, mitä ukrainalaiset ovat joutuneet kokemaan. Rohkaisevat viestit Ukrainasta antavat kuitenkin toivoa siitä, että ensi keväänä tilanne on jo parempi, vaikka toki vielä on paljon tehtävääkin. On kuitenkin selvää, ettei maailma palaa täysin ennalleen aikaan ennen helmikuista hyökkäystä.
