Suvi Kotirannan öljyvärimaalaus ”Aarnikotka” löytyy uudesta Lintuhoitolan näyttelystä.
Heinolalaisten kuvataideharrastajien Taru ja Päivi Kotirannan ja kuvataideopiskelija Suvi Kotirannan sekä lahtelaisen huovutustaiteilija Arja Kotirannan yhteisnäyttely, ”Linnut, Linnut, Linnut!”, on esillä Heinolan Lintuhoitolassa tiistaista 1. marraskuuta alkaen. Lintujen inspiroimista maalauksista, piirroksista ja huovutuksista koostuva näyttely on avoinna koko marraskuun ajan lintuhoitolan aukioloaikoina.
–Idea lintuaiheisesta näyttelystä poiki siitä, kun huomasimme veljentyttären, Suvin, kanssa tekevämme molemmat mielellämme lintuaiheisia töitä. Arja Kotiranta kertoo tiedotteessa ja jatkaa.
-Heinolan Lintuhoitola tekee hyvää ja tärkeää työtä luonnonvaraisten lintujen hyväksi, ja näyttelyä suunnitellessamme se tuntui parhaalta mahdolliselta näyttelypaikalta. Niinpä kysyimme näyttelymahdollisuutta sinne.
Taiteen harrastaminen tuntuu olevan Kotirannan suvussa vahvaa ja mielekästä; Suvin äiti Päivi ja sisko Taru saatiin innostumaan yhteiseen projektiin. Arja on siis Suvin ja Tarun täti ja heidän isänsä on Arjan velipoika.
–Tiedän, että veljeni Harri on myös kuvataiteellisesti lahjakas, mutta emme saaneet häntä innostumaan tulemaan mukaan, joten tämä näyttely tehdään nyt puhtaasti naisenergialla! Arja Kotiranta naurahtaa.
Resu-Pekkakin toipui lintuhoitolassa
Lahden Mytäjäisissä asuva Arja Kotiranta huomasi keväällä pihapiirissään viihtyvän huonokuntoisen harakan, jolle oli käynyt jonkinmoinen sulkasato ja pyrstökin oli poikki. Lintujen ystävänä Arja alkoi seurata ja ruokkia Resu-Pekaksi ristimäänsä harakkaa. Resu-Pekka, tuttavallisemmin ”Resu”, kesyyntyi ja alkoi asustella Arjan ja hänen miehensä Peterin talon ulkorappusten alla. Siitä ja muutamasta muusta paikasta pihapiirissä tulikin Resulle tärkeät ”turvasatamat”, joihin se aina pomppi suojaan, kun paha harakkajengi tai suuret varikset jahtasivat sitä.
Lopulta Resu menetti taittuneen pyrstönsä ja myös osan siipisulistaan ja sen lentokyky meni niin huonoksi, että se pääsi enää vain pyrähtelemään metrin, kahden matkoja. Arja Kotiranta otti sydämenasiakseen ruokkia Resua monipuolisesti. Resu tunsi tutun kutsumaäänen ja oman nimensä ja tuli aina kutsuttaessa ruokailemaan, pihan turvalliseen syreenipensaaseen.
–Siinä se puolen metrin päässä aterioi ja napitti silmiin, kun juttelin sille. Arja Kotiranta muistelee.
–Joskus se höppänä odotti minua jo ulko-oven takana ja vaati ruokaa. Vammautunut lintuhan ei olisi millään saanut enää itse metsästettyä sapuskaansa. Otin yhteyttä Heinolan Lintuhoitolaan ja sain heiltä kiitosta haavoittuneen harakan hoidosta.
Eläinlääkärillä käynnin jälkeen Resu sai hoitopaikan Heinolan Lintuhoitolasta.
Kuvassa Resu-Pekka keväällä pyrstöttömänä. Tämä tyyppi on sulattanut monen sydämen ja päässyt mukaan myös Arjan ja Suvin taiteeseen.
–Tietenkin tuli ihan kamala ikävä Resua kesän aikana, kun olimme mieheni kanssa pari kuukautta pohjoisessa, mutta oli ihana tietää, että Heinolan Lintuhoitolassa se sai parhaan mahdollisen hoidon. Kun syksyllä palasimme Lapista, saimme iloksemme kuulla, että Resu oli toipunut koettelemuksistaan ja se voitaisiin vapauttaa Lahteen, sen kotipihalle. Resu oli kuntoutunut ja sille oli kasvanut hienot sulat ja komea pyrstö!
–Haimme mieheni kanssa Resun Heinolasta ja vapautimme sen asuinalueellemme. Ja koska se on rengastettu, pystymme seuraamaan sen liikkeitä! Arja kertoo iloisena ja jatkaa:
Resun tarina on koskettanut monia ja inspiroinut tekemään Resusta tauluja. Arja Kotirannalla on suunnitelmissa valmistaa jossain vaiheessa kokonainen taidenäyttely Resusta.
–Onpa Resusta tulossa opettavainen, koko perheen kuvitettu tarinakirjakin. Ja tulette näkemään jo tässä näyttelyssämme tauluja somejulkkikseksikin kohonneesta hoitoharakasta, Resu-Pekasta, Arja paljastaa.
Taru Kotiranta on innokas piirtäjä.
