Muistatko tunteen, kun lämmin, suorastaan kuuma, tuulenhenkäys pyyhkäisee kasvojasi pitkän ja puuduttavan lentomatkan jälkeen? Tunteen, kun koko päivän reissaamisen jälkeen istahdat hotellihuoneen parvekkeelle ihailemaan palmupuita ja nauttimaan kylmästä juomasta? Sen fiiliksen, joka syntyy pizzan nauttimisesta kylmän oluen kera horisontissa siintävää auringonlaskua katsellen, meren aaltojen pauhatessa taustalla? Se tunne on taas 1,5 vuoden kotona vietetyn ajan jälkeen lähempänä kuin aikoihin.

Moni suomalainen suuntaa syyslomalla etelän kohteisiin siitäkin huolimatta, että ilmastoahdistus ja lentohäpeä nostavat päätään. Satasen tai parin lentomatkoja katsellessa tuo ahdistus ja häpeä kuitenkin vaihtuvat innostukseen ja valinnanvaikeuteen: Mihin kaikkialle sitä oikein lentäisikään? Lähtisikö viikoksi aina niin tuttuihin ja turvallisiin kohteisiin Kanariansaarille vai kenties jollekin monista Kreikan saarista? Vai tekisikö sittenkin mieli pyrähtää kaupunkilomalle Barcelonaan tai Pariisiin? Ainakin vielä toistaiseksi lentolippujen hinnoissa vallitsevat ostajan markkinat, kun lentoyhtiöt pyrkivät saamaan koneensa täytettyä matkailun hitaasti vapautuessa ja ihmisten jättäessä matkapäätöksensä ja lippuostonsa aivan viime tippaan.

Ensivaikutelma matkailusta koronan jälkeen, jos koronan jälkeisestä ajasta vielä voidaan puhua, lupailee matkailun palaavan entiselleen hyvinkin pian. Ihmiset matkustavat kuten ennenkin, toki koronaturvallisuus huomioon ottaen. Kotona ja kotimaassa vietetty aika ei monille riitä, vaan kaukomaille on pakko päästä heti kun se on mahdollista.

Vaikka matkustaminen etenkin lentäen saastuttaa paljon ja kiihdyttää ilmastonmuutosta, onko se pahempi kuin jatkuva tavaroiden ostelu? Maailma hukkuu turhanpäiväiseen muovikrääsään, ja ainakin itse myönnän kuluttavani paljon mieluummin elämyksiä tuottavaan matkailuun kuin luonnonvaroja köyhdyttävään ja kodin nurkkia täyttävään tavaraan. Kastaessani varpaani trooppisen kuumalla ilmalla suloisen viileään valtamereen, on se tunne monin verroin upeampi kuin matkakohteessa myynnissä olevan koriste-esineen ostamisesta syntyvä tunne.

Ei toki sovi kiistää, etteikö raikas pulahdus suomalaiseen järviveteen kuumana helteisenä päivänä kaunista Suomen luontoa ihaillen olisi upeaa. Mutta kunnon irtiotot ja elämykset syntyvät kokonaisuuksista: Vieraasta ympäristöstä, erilaisesta ilmastosta, kansainvälisten kielten sekamelskasta, erilaisista ruoista ja elämäntavoista. Viikonloppu suomalaisessa kylpylässä ei valitettavasti korvaa sitä, miltä viikko ulkomailla tuntuu. Korona-aikana se oli oiva pakokeino arjesta, mutta nyt on päästävä jälleen poreilevia kloorivesiä kauemmas nauttimaan uusista ja ehkä jo hieman unohduksiin painuneista elämyksistä.

Jussi Varjo

Jaa tämä:
Kategoria: Kolumnit