Kesän edetessä sinilevää voi esiintyä uimavesissä paikoitellen runsaastikin. Nimestään huolimatta kyse ei ole levästä, vaan yhteyttävistä bakteereista, joita kutsutaan syanobakteereiksi. Sinilevää sisältäviä vesiä on syytä varoa. Sinileväesiintymien tunnistamiseen löytyy pari helppoa konstia. 

Tänä kesänä hellejaksot ovat edesauttaneet runsaiden sinileväkukintojen muodostumista. Pidemmät ja kuumemmat hellejaksot yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä, mikä lisää sinilevien esiintymistä erityisesti ravinteikkaissa ja rehevöityneissä järvissä ja joissa. Sinilevä näyttää vedessä vihertäviltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Uimarannalla voi näkyä veden pinnassa myös kapeita leväraitoja tai tyynellä säällä kokonaisia levälauttoja, jos sinilevää on runsaasti.

Sinilevän tunnistamiseen on olemassa pari näppärää testiä. Kokeile nostaa leväistä vettä tikulla. Jos levämassa hajoaa, eikä jää roikkumaan tikkuun, vedessä on todennäköisesti sinilevää. Toinen tapa on laittaa vettä läpinäkyvään astiaan, jonka antaa seistä noin tunnin ajan. Tämän jälkeen astiaa tarkastellaan valoa vasten. Jos levähiukkaset ovat nousseet veden pinnalle, ne ovat todennäköisesti sinilevää.

Sinilevälajeja on useita, joista osa on myrkyllisiä. Myrkyllisyyttä ei voi kuitenkaan nähdä päällepäin tai selvittää kotikonsteilla. Siksi sinilevää on aina syytä varoa. Sinilevät voivat sisältää mm. maksa- ja hermomyrkkyjä. Sinileville altistumisesta voi saada esimerkiksi ihoärsytystä, vatsaoireita tai flunssan tapaisia oireita, kuten päänsärkyä tai silmien ärsytystä. Oireet ilmaantuvat yleensä muutaman tunnin kuluessa altistuksesta. Jos olet kosketuksissa sinileväisen veden kanssa, peseydy puhtaalla vedellä heti kun mahdollista, vaikka et huomaisikaan mitään oireita. Lieviin oireisiin löytyy apteekista itsehoitovalmisteita, mutta voimakkaita oireita saaneiden tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Mikäli vedessä on, epäilet että on, tai on ollut äskettäin sinilevää, vettä ei tule käyttää. 

  • Älä ui sinileväisessä vedessä tai päästä lapsia tai lemmikkieläimiä leikkimään tai uimaan rantaveteen.
  • Vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä.
  • Vettä ei tule käyttää löyly- tai pesuvetenä.

Artikkelin on kirjoittanut asiantuntija Josefiina Ruponen HAMK:in Hämeen ilmastoturva -hankkeesta, joka toteutetaan maaseuturahaston tuella. 

Jaa tämä:
Kategoria: Paikallisuutiset