Koivun tai lepän urpuja ravinnokseen käyttävä urpiainen piipahti välillä maistelemaan lehtikuusen siemeniä.
Runsas marjasato on värittänyt viime syksyn pihlajia. Marjojen painosta roikkuvat oksat ovat kuitenkin alkaneet suoristua ja puiden värimaailma muuttua alkutalven luontoa mukailevan harmaaksi. Siitä on pitäneet huolen satapäiset lintuparvet. Heinolan tienoilla on liikkunut suuria tilhi- ja rastasparvia, jotka ovat tyhjennelleet pihlajia marjoista. Rastasparvet ovat, voisiko sanoa, paikkakuntalaisia, mutta tilhet ovat muuttomatkalla ja jatkanevat etelään päin, kunhan tämän tienoon marjasato on hyödynnetty. Marjaisat pihlajat ovat viivyttäneet näitä pohjoisessa pesiviä lintuja tänä syksynä näillä leveysasteilla poikkeuksellisen pitkän ajan. Päinvastaisessa tilanteessa tilhiparvia tuskin näkyy näillä tienoin lintujen hakeutuessa suotuisimmille alueille jopa Välimeren maihin. Tämä syksy onkin tuonut lintuja tarkkaileville runsauden pulan eikä lajikirjo ole rajoittunut pelkästään jo mainittuihin lajeihin.
Syksyinen marjasato on houkutellut näkyville myös taviokuurnan. Tämä rastaan kokoinen lintu on värikäs ilmestys. Varsinkin karmiininpunaisen koiraan värimaailma osuu yksiin lumisten pihlajanmarjaterttujen kanssa. Keltasävyinen naaras taviokuurna erottuu selkeästi koiraslinnun värityksestä. Taviokuurnat saattavat ruokailla samoissa puissa tilhien ja rastaiden kanssa, mutta ne erottuvat ruokailutapojensa perusteella. Tilhet ja rastaat nielevät marjat kokonaisina, mutta taviokuurna kuorii marjat ennen syöntiä. Taviokuurna on viime aikoina luokiteltu taantuneeksi lintulajiksi ja sen pesimäkannaksi on arvioitu alle 20.000 paria. Taviokuurna pesii metsä-Lapin metsissä ja muuttaa talveksi pois pesimäalueilta. Muutto suuntautuu harvoin Etelä-Suomeen ja lintua tavataan täälläpäin vain runsaina marjavuosina.
Yksi pohjoisen havumetsien asukki, joka värittää myös Heinolan tienoon talviluontoa silloin tällöin on urpiainen. Tämä tiaisten kokoinen pikkulintu vaeltaa etelään ravinnon perässä, mutta ei niin säännöllisesti kuin tilhi. Tämä punaotsainen ja mustalla leukalapulla varustettu peippolintu etsii ravinnokseen lepän ja koivun urpuja, mutta myös lehtikuusten kävyt kelpaavat. Urpiainen vierailee usein myös linturuokinnoilla liikkuen isoissa parvissa. Koiraspuolinen urpiainen on naarasta huomattavasti värikkäämpi ja sen punainen rinta on näkyvä lajin tunnusmerkki.
Teksti ja kuvat: Tuomo Seppänen
