Seppo Kolehmainen kannustaa perustamaan myös Heinolaan valtion viranomaisten yhteispalvelupisteen.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mielestä poliisin tiloihin Heinolassa voisi sijoittaa useita valtion viranomaisia.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on turhautunut vuodesta toiseen vellovaan keskusteluun poliisin määrärahojen riittämättömyydestä.
Säästökohteita on kaivettu monesta eri kohteesta ja uusimpana on esille noussut poliisilaitosten tilojen muuttaminen valtion viranomaisten yhteispalvelupisteeksi. Heinola on valittu yhdeksi kokeilukunnaksi, sillä kaupungin poliisilaitoksen tiloista suurin osa olisi muutettavissa yhteispalvelupisteen käyttöön.
-Kansalainen saisi apua samasta paikasta moneen eri asiaan. Tiloihin voisi sijoittua poliisin lisäksi esimerkiksi verotoimisto, työvoimatoimisto, Kela ja maanmittauslaitos. Sijaisuuskuviot pitäisi järjestää pisteessä, sanoo Kolehmainen.
Poliisin vuosibudjetti on viime vuosina ollut noin 900 miljoonaa euroa, josta vuokrakulujen osuus on 83 miljoonaa euroa.
-Vuokriin menevä summa on todella mittava ja sieltä meidän pitäisi löytää säästöjä. Keksimme mieluummin viisi hyvää syytä perustaa yhteispalvelukeskuksia kuin kymmenen syytä tyrmätä niiden perustaminen, toteaa Kolehmainen.
Poliisi on Kolehmaisen mukaan kiinnostunut myös ottamaan askeleita kyläpoliisitoiminnan suuntaan, jos kunnilta löytyy tarkoitukseen tiloja. Esimerkiksi Vihti luovutti poliisille ilmaiset tilat, jossa partiot ottavat tiettyinä ajankohtina asiakkaita vastaan ja kirjaavat rikosilmoituksia.
-En kuitenkaan voi luvata kaikille vastaavaa palvelua. Jos yhteydenottoja tulee, perehdymme jokaiseen huolella, lupaa Kolehmainen.
Kantona kaskessa on myös se, että Suomi tallustaa poliisien lukumäärässä yhä Euroopan maiden hännillä. Virkoja on nyt 7.543 ja minimitasoksi todettiin muutama vuosi sitten tehdyssä selvityksessä 7.850 virkaa.
-Lisäksi meillä on mittava ict-velka. Poliisilla on noin 130 erilaista järjestelmää käytössään, joista noin 50 ovat vanhentuneita, Kolehmainen huokaa.
Jengit iso huolenaihe
Viime kuukausina on Suomessakin noussut esille alle 15-vuotiaiden nuorisojengien tekemät väkivaltarikokset. Korkeintaan viisi prosenttia nuorista on tehnyt reilusti yli puolet esille tulleista rikoksista.
Tilanne on vielä poliisilla hyvin hallinnassa, mutta Ruotsissa se on jo riistäytynyt ainakin osittain poliisin käsistä. Ruotsissa katuampumisissa kuolee tänä vuonna ennätysmäärä nuoria.
Merkittävä osa Suomen jenginuorista ovat joko ensimmäisen taikka toisen polven maahanmuuttajia, ja heidät pitäisi viranomaisten monialaisen yhteistyön avulla saada valitsemaan normaalimpi rytmi elämäänsä.
-Nuorten syrjäytyminen huolestuttaa ja nyt on aika ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Ankkuriryhmistä olemme jo saaneet hyviä kokemuksia, sanoo Kolehmainen.
Myös Ukrainan sota lisää poliisin töitä. Seppo Kolehmainen hämmästelee sitä, että poliisi on tärkeimpänä turvallisuusviranomaisena unohdettu tyystin sodan vaikutuksista käytävässä keskustelussa. Poliisi on kuitenkin se viranomainen, joka on jo saanut lisää työpaineita sotaan liittyvästä ja rajat ylittävästä netti- ja kyberrikollisuudesta.
Teksti ja kuvat: Jari Niemi HU
