Kirsi Salminen ja Jouni Kantonen tapaavat asiakkaita myös muualla kuin hankkeen toimistolla Savotan tiloissa.
Jyränkölässä on tehty hankemuotoista työllistämistoimintaa vuodesta 2001 saakka. Vaikka vuosien saatossa toiminnan taustalla olevan hankkeen nimi on muuttunut, on toiminnan ydinajatus pysynyt samana: Löytää pitkäaikaistyöttömille töitä. Asiakaskuntaan kuuluu niin osatyökykyisiä, nuoria kuin maahanmuuttajiakin.
-Tavoitteenamme on, että hankkeen palveluiden piirissä, eli esim. palkkatuella, työkokeilussa tai opintoihin hakeutumassa, olisi 30 asiakasta kuukaudessa, Tukirinki-hankkeen projektipäällikkö Jouni Kantonen kertoo. Tukirinki on Jyränkölän tämänhetkisen työllistämishankkeen nimi, ja sen rahoittajina toimivat TE-palvelut sekä hankkeen toiminta-alueen kunnat Heinola, Hartola ja Sysmä. Myös Jyränkölä itse rahoittaa hanketta omarahoitusosuudella.
Asiakkaat ohjautuvat hankkeen palveluiden pariin TE-toimiston ja hankkeen toiminta-alueen kuntien työllisyyspalveluiden kautta. Koronasta huolimatta asiakkaita on riittänyt.
-Itse asiassa ihmiset osaavat hakeutua yhä enenevissä määrin myös suoraan meille, kertoo Kantosen kollega, projektiohjaaja Kirsi Salminen. Hanke työllistää Kantosen ja Salmisen lisäksi myös kolmannen työntekijän, projektiohjaaja Sirpa Hallmanin. Hallman oli haastatteluhetkellä asiakastapaamisessa.
Hanke tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, joista työttömille työnhakijoille pyritään löytämään työkokeilu- tai palkkatukipaikka.
-Vakiintuneita kumppanuuksia on 8-10, Kantonen kertoo.
Jyränkölän omat toiminnot, erityisesti hoiva-, kiinteistö- ja ravintolapalvelut, toimivat tärkeinä työssäoppimispaikkoina ja polkuina opintoihin. Niiden merkitys on kuitenkin vähentynyt, kun yrityskumppanuuksien määrä on lisääntynyt.
Hankkeen kautta ohjautuu jonkin verran ihmisiä myös suoraan palkkatyöhön. Nämä ihmiset eivät varsinaisesti kirjaudu hankkeen asiakkaiksi, vaan hanketyöntekijöiden tehtäväksi jää työnhakijan ja työpaikan yhdistäminen.
Tärkeä polku on myös tutkintotavoitteisiin opintoihin hakeutuminen.
-Erityisesti oppisopimuskoulutus on alkanut vetämään erityisen hyvin, Salminen iloitsee.
Hankkeen ryhmämuotoiset valmennukset ovat olleet koronan vuoksi jäähyllä, mutta Salmisen Sysmässä vetämä työnhakuvalmiuksia kehittävä pienryhmä on pyörinyt pienimuotoisesti myös pandemia-aikana. Tarvittaessa työnhakijoille on tarjottu myös koulutusta, mikäli se on katsottu tarpeelliseksi työllistymisen kannalta.
-Jos esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin suorittaminen auttaa työllistymään, olemme voineet sellaisen suorittamista tarjota hankkeen asiakkaalle, Kantonen kertoo.
Kysymykseen siitä, miksi esimerkiksi Heinolassa on samanaikaisesti satoja työpaikkoja avoimessa haussa ja samaan aikaan yli 1 000 työtöntä työnhakijaa, Kantonen ja Salminen eivät osaa vastata.
-Jos osaisimme tuohon vastata, emme istuisi nyt tässä, molemmat toteavat kuin yhdestä suusta. -Sen eteenhän tässä työtä tehdään, että työ ja tekijä kohtaisivat toisensa, Salminen jatkaa.
Erityisenä haasteena molemmat näkevät sen, että pitkään yhdessä työssä olleella saattaa olla iso kynnys tai pelko lähteä toisenlaisiin töihin.
-Meidän tulee valmentaa hakijaa ottamaan askel siihen suuntaan, että uskoo itseensä, Salminen korostaa.
Pitkäksi venynyt työttömyys vaikuttaa työnhakijan, mutta myös työnantajan asenteisiin. Työnhakija ei välttämättä luota omaan osaamiseensa ja työnantaja saattaa epäröidä pitkäksi venähtänyttä aukkoa CV:ssä.
-Työnhakijoille ja työnantajille sanoisimme, että kannattaa kokeilla. Asenteissa on puolin ja toisin parannettavaa, Kantonen huomauttaa.
Hankkeen myötä onkin koettu monia onnistuneita hetkiä pitkään työttömänä olleiden työllistyttyä jopa vakituiseen työsuhteeseen.
-Tärkeintä on, että työnhakija saa ensin luottamuksen itseensä, Salminen korostaa..
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti ja kuva: Jussi Varjo
