Museovirasto kyseenalaistaa edelleen seurakuntakeskuksen ja pikku pappilan purkamisen. Molempien kiinteistöjen korjaaminen tulisi kuitenkin liian kalliiksi ja seurakunnalla on talous tiukoilla.
Heinolan seurakunnan pitkään tyhjillään olleen seurakuntatalon purku on saanut uusia mutkia matkaansa.
Sekä Museovirasto että Ely-keskus suhtautuvat hyvin kriittisesti aikeisiin muokata kulttuurihistoriallisesti arvokasta Kirkkopuiston korttelia purkamalla sekä seurakuntakeskus että pikku pappila. Museovirasto on kaavan luonnosvaiheesta antamassaan lausunnossa ehdoton.
Kiinteistöjen purku on ajautunut pattitilanteeseen, sillä Museoviraston ehdottoman kannan pelätään vaikuttavan etenkin rahoittajien ja rakentamisesta kiinnostuneiden tahojen päätöksentekoon kielteisesti.
Seurakuntakeskuksen arvot eivät Museoviraston ja Ely-keskuksen mukaan perustu pelkästään tai suurimmalta osaltaan sen käyttöön seurakuntakeskuksena. Arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema, 1963 rakennettu seurakuntatalo on mainittu RKY-alueen kuvauksessa, ja rakennus on olennainen osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Heinolan kirkkokorttelin ominaisluonnetta, erityispiirteitä ja kerroksisuutta.
Seurakuntakeskus on merkitty myös yleiskaavassa arvokkaaksi kohteeksi. Seurakuntakeskuksen arvot on todettu rakennushistoriaselvityksessä (Ahola 2019).
Seurakuntakeskuksen purkamisen mahdollistavat kaavaluonnosvaihtoehdot ovat Museoviraston arvion mukaan ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, mutta kaavaluonnosvaiheessa ollaan edelleen tilanteessa, ettei riittäviä selvityksiä ja perusteluita purkamiselle ole esitetty.
Palvelutalo tai kerrostaloja
Heinolan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Aimo Bondén ei ymmärrä Museoviraston tiukkaa linjaa, koska purkukuvioista sovittiin aiemmin seurakunnan, Heinolan kaupungin, Museoviraston ja Ely-keskuksen kanssa, seurakunnalla ei ole tiloille käyttötarvetta ja lisäksi tehdyt kuntotutkimukset kiistatta puoltavat kiinteistöjen purkamista.
Seurakunta liputtaa joko 40–60 paikkaisen ikäihmisten monimuotoisen hankkeen puolesta tai 3–4 kerroksisten kerrostalojen rakentamisen puolesta, joille tosin ei ole kysyntää Heinolassa. Seurakunta on valmis joko myymään tai vuokraamaan tontit.
Rakentaminen ei seurakuntaa kiinnosta, mutta purkutöihin se varautuu noin 200.000 eurolla. Samalla kaavaillaan kirkkorakennusten muuttamista maalämpöön.
Palvelutalon rakentamisen edellytyksenä on valtion asuntorahaston rahoitus. Operaattorin asema saattaa kiinnostaa ainakin Jyränkölän Setlementtiä, joka seuraa tilanteen kehittymistä.
-Ikääntyminen lisääntyy Heinolassakin. Etenkin monimuotoisen asumisen tarve kasvaa. Kolmannen sektorin merkitys kasvaa myös, sanoo Bondén.
Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkastaa kirkkokorttelin ja Harjukadun itäpuoleisten asuinkorttelien kaavamääräykset sekä tutkia pikku pappilan ja seurakuntakeskuksen purkamisen vaikutukset ja uudisrakentamisen soveltuvuus arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.
Suunnittelualueelle on laadittu Heinolan kaupungin toimesta neljä erilaista vaihtoehtoa, jotka kaikki muuttaisivat kaupunkikuvaa, mutta toisaalta lisäisivät kiinnostusta aluetta kohtaan.
Kohtuus puntarissa
Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys antaa täyden tuen Museoviraston lausunnolle ja haluaa lisäksi pitää kiinni alueen luontoarvoista. Päijät-Hämeen pelastuslaitos muistuttaa lausunnossaan, että rakennusten poistumis- ja pelastustiejärjestelyt on turvattava myös raskaalle kalustolle. Päijät-Sote puolestaan toteaa, että kaava-alue sijaitsee korkean radonhaittariskin alueella. Tämän takia niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin tulisi varautua radonin torjuntaan.
Asemakaavan käsittely kestää asemakaava-arkkitehti Katri Kuivalaisen mukaan vielä vähintään useita kuukausia, jopa vuosikausia, jos valituksia tehtaillaan. Seuraavassa vaiheessa kaupunki laatii kaavaehdotuksen, josta niin ikään pyydetään lausunnot.
-Ratkaisevaa on, onko kiinteistöt korjattavissa ja onko kohtuullista edes vaatia seurakunnalta niiden korjaamista. Tietojeni mukaan korjaaminen olisi vähintään uudisrakentamisen hintaista, sanoo Kuivalainen.
Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, mutta sen päätöksestä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se valitusluvan myöntää.
Teksti: Jari Niemi
Kuva: Jari Kovalainen
