– Tämän muutosrakennuslupapiirroksen vuodelta 1900 sain Heinolan museolta. Miten hyvät arkistot täällä onkaan! kiittää Riikka Joukio. Kuva: Jetta Kuitunen
Perinnerakentamisen helmi löytyy Etu-Tommolasta Kymenvirran rannalta.
Eipä tiennyt Riikka Joukio noin neljä vuotta sitten, kun hän etsi vanhaa taloa, jonka säästää ja kunnostaa, että miten iso projekti siitä kehkeytyi. Jopa Puolustusvoimien pommiryhmä kävi paikalla!
Yksin ei tällaiseen urakkaan lähde kukaan. Mukaan löytyi erilaisten sattumien kautta myös konservaattori Rosa Helin, joka tekee projektista gradua eli maisteritutkielman Jyväskylän yliopiston kulttuurin ja ympäristön tutkimukselle, pääaineena museologia. Se sisältää kunnostuksen dokumentointia, jolla halutaan ymmärtää vanhan historiallisen hirsitalon kunnostustyötä, myös ei-akateemisia piirejä kiinnostavasti, sekä rakennushistoriaselvityksen.
Tietysti taloprojektiin tarvittiin myös perinnerakentamisen muita ammattilaisia, kuten Jouko Vänttinen ja Esko Lanteri.
Historiallinen hirsitalo saa uuden elämän
Talon julkisivu on suojeltu, mutta sisällä on voinut tehdä melko vapaasti remonttia. Pitkään hylättynä ollut, purkutuomion täpärästi välttänyt hirsikaunotar vedettiin aivan ”luille” ja runko olikin säilynyt hyvänä. Talon paikka on niin hyvä, että se on edesauttanut säilymistä. Aurinkoinen rinnetontti kallion päällä, jonne paistaa joka suunnalta.
– Harmillisen paljon on Heinolasta purettu vanhoja rakennuksia. Teki mieli tehdä itse asialle jotain ja löytyikin tämä tontti 106, jolla on mielenkiintoinen historia. 1800-luvun alusta asti olemme onnistuneet tutkimaan erilaisia jälkiä ja päätyneet siihen, että 1870-luvulla tämä talo tällaisenaan on rakennettu tähän. 1900-luvulta löytyy sitten jo enemmän dokumentteja ja tietysti myös ihmisiä, joilla on muistoja talosta, kertoo Riikka Joukio.
-Hirsiä on hyödynnetty eri paikoista eri kuntoisina ja eri lailla käsiteltyinä, ja on vaikea jäljittää niiden alkuperää, koska kaikki käytettiin mitä on saatu, varsinkin ennen aikaan. Isoja työvaiheita olivat savupiippu, kakluuni, kaikki ikkunat ja ovet, jotka uusittiin rakennusperinnön mukaisesti. Rakennettiin myös parvi, jonka suunnittelu alkoi yllättäen, kun välikatto putosi juuri siitä kohdasta alas.
– Suomessa alle 10 % rakennetusta kulttuuriympäristöstä on peräisin sotia edeltävältä ajalta, ja Riikan talo edustaa tätä harvinaista joukkoa. Noin yleisesti ottaen museo voi antaa oman asiantuntijalausuntonsa, mutta ei voi päättää rakennuksen purkamisesta, selventää Rosa Helin.
– Myös lattia uusittiin kokonaan, joka oli ihan hurja juttu. Samoin ulkoverhous uusittiin, kaikki erilaiset paneelit, pysty- ja vaakaversioita, joita oli järjetön määrä, seitsemän erilaista, täydentää Riikka Joukio.
– Pettymyksiäkin pitää sietää ja niitä tulee varmasti, kuten meillä alkuperäisen lankkulattian puuttuminen. Muutama lattialankku saatiin ja niistä tehtiin pöytä.
Vastuullinen suhtautuminen rakennusperinnön suojeluun
Iso aihealue, johon ei voi suhtautua kevyesti, korostaa vielä Rosa Helin Riikka Joukion toimintaa.
– Riikka on yksityishenkilö, tämä on iso satsaus Riikalta myös taloudellisesti, mikä nostattaa tämän asian arvoa, että hän on halunnut vaalia talon säilymistä Heinolassa.
Teksti: Jetta Kuitunen
Artikkelikuva: Jetta Kuitunen
