Heinolassa on kymmenien vuosien ja monien sukupolvien ajan toiminut setlementti. Kaikki Jyränkölän jollakin tavalla tietävät, mutta kuka tietää mistä setlementtityössä syvimmältään on kyse?
Setlementtityö aloitettiin kaupunkisosiaalityön kehittämisprojektina Lontoon köyhissä kortteleissa lähes 140 vuotta sitten. Yhteiskunnallisesti valveutuneet ihmiset olivat huolissaan siitä, että rakennemuutos oli saanut aikaan yhteiskunnassa huono-osaisuutta, köyhyyttä ja toivottomuutta. Heidän innovaationsa oli, että ihmiset eivät tarvitse almuja eivätkä hyväntekeväisyyttä, vaan samalla tasolla tapahtuvaa kohtaamista. Kohtaamista, joka synnyttää luottamusta. Luottamusta siihen, että vaikeimmaltakin näyttävään tilanteeseen on olemassa ratkaisu. Ei ylhäältä annettuna, vaan jokaisen ihmisyksilön ja ihmisten muodostaman yhteisön sisäisenä voimavarana. Opinnollisuus, kulttuuri, heikommasta huolehtiminen ja ihmisen elämän kokonaisuuden ymmärtäminen ovat perusasioita setlementtityössä. Sana setlementti on lainasana englannin kielestä. To settle tarkoittaa asettumista ja asumista, mutta myös sovittelua ja sovinnon tekemistä.
Setlementtityö käynnistyi Suomessa 103 vuotta sitten sisällissodan vuonna 1918. Sovinnon, sovittelun ja rauhan tekeminen sodan eri puolilla olleiden ihmisten kesken olivat sen ensimmäisiä tehtäviä. Demokraattisen, yhdenvertaisen, ihmisoikeuksia kunnioittavan ja rauhaa rakastavan yhteiskunnan tavoitteleminen ovat alusta asti olleet setlementtityön ytimessä. Nämä teemat eivät ajan myötä ole muuttuneet vähemmän ajankohtaisiksi.
Setlementtityötä tehdään Suomessa 50 paikkakunnalla, 3 500 ammattilaisen ja lähes kahden tuhannen vapaaehtoisen voimin. Opinnollisuus, kulttuuri, lapsi- ja nuorisotyö, seniori- ja vanhustyö, asumisen palvelut, maahanmuuttajatyö, kriisi- ja sovittelutyö sekä laaja yhteisölähtöisen sosiaalityön toiminnallinen kirjo ovat edelleen setlementtityön arkea.
Setlementti Suomessa on osa kansainvälistä liikettä. 11 tuhatta paikallista setlementtiä ja 11 miljoonaa toiminnassa mukana olevaa ihmistä 33 maassa. Maasta toiseen työn arvot ja toiminnan lähtökohdat ovat samat.
Viime vuosien aikana on hyvinvointivaltion rinnalla alettu puhua hyvinvointiyhteiskunnasta. Siis yhteiskunnasta, jossa vallitsee laaja hyvinvointi ja jossa hyvinvoinnin tuottamisessa valtiolla, ja kunnilla ei välttämättä ole niin suurta roolia kuin hyvinvointivaltiossa. Ajatellaan, että yksilöillä, yrityksillä, järjestöillä ja muilla yhteisöillä on roolinsa hyvinvoinnin tuottajina valtion ja kuntien ohella tai niiden sijaan. Tässä kansalaisyhteiskuntaan liittyvässä keskustelussa Setlementti Suomessa on vahvasti mukana.
Kansalaisyhteiskunnassa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan merkitys on syvä. Siinä on paljolti kysymys ihmisten halusta sitoutua sellaisen maailman rakentajaksi, jossa heikompaa autetaan eikä ketään jätetä. Vapaaehtoisavun piiriin ohjautuvien ihmisten elämäntilanteissa ja ongelmien monimutkaisuudessa on tapahtunut muutosta. On aiheellinen huoli siitä, että yhteiskunnan palveluverkkoon on ilmestynyt ihmisen mentäviä aukkoja. Korona-aika näyttää syventäneen tätä ilmiötä Suomessa ja maailmalla.
Setlementtityö on yhteiskunnallista, mutta ei puolueisiin sitoutunutta. Setlementti on ihmisten liike, joka arvostaa erilaisia maailmankatsomuksia, mutta ei ota kantaa uskontoihin. Siellä, missä ihmisen rinnalle pysähdytään ja hän tulee nähdyksi omana itsenään, arkeen voi häivähtää jotakin pyhää.
Pentti Lemmetyinen
Setlementtiliiton toimitusjohtaja
Kansainvälisen Setlementtiliiton puheenjohtaja
