Nuorten, ja miksei muidenkin, ulkonäköpaineet ovat olleet osa yhteiskuntaamme jo pitkään. Ennen paineita kasvattivat huippumallien täydelliseksi muokattuja kuvia vilisevät muotilehdet ja postimyyntikuvastot, mutta viime vuosina niitä on entisestään korostanut sosiaalisen median voimakas läsnäolo nuorten elämässä. Kehitys on huolestuttava, sillä tutkimukset osoittavat, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Sosiaalisen median on eri yhteyksissä arveltu olevan merkittävä tekijä tämän kehityksen takana.
Sosiaalinen media on muuttanut tapaa, jolla nuoret kommunikoivat keskenään ja seuraavat viimeisimpiä trendejä. Se on myös vahva vaikuttamisen kanava. Esimerkiksi juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa valituksi tuli useampi sosiaalisessa mediassa, erityisesti Tiktokissa, aktiivinen ehdokas. Sosiaalinen media tarjoaa nuorille mahdollisuuden jakaa kuvia itsestään, joiden avulla he voivat luoda mielikuvaa omasta identiteetistään ja tulla hyväksytyiksi vertaisryhmässään. Tämä voi olla positiivinen asia, mutta ikävä kyllä sosiaalinen media voi myös korostaa ulkonäköä ja lisätä oman ulkonäön vertailua muiden kanssa. Tämä on omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja stressiä.
Erilaiset somekanavat ovat täynnä kauniita ja täydellisyyttä hipovia kuvia, jotka eivät usein vastaa todellisuutta. Monet nuoret vertaavat omaa ulkonäköään näihin kuviin ja alkavat kokea paineita ulkonäkönsä parantamisesta. He voivat tuntea olonsa epävarmaksi omasta ulkonäöstään ja jopa kehittää syömishäiriöitä. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä syömishäiriöiden esiintyvyys on kasvanut huomattavasti viime vuosina, erityisesti nuorten tyttöjen keskuudessa. Onneksi monet somevaikuttajat, influensserit, ovat alkaneet jakaa somepäivitystensä joukossa myös käsittelemättömiä kuvia, joissa ei ole käytetty filttereitä ja joita ei ole muilla tavoin muokattu.
Sosiaalinen media voi myös aiheuttaa vertailupainetta, mikä on omiaan vaikuttamaan nuorten mielenterveyteen. Nuoret saattavat vertailla omaa elämäänsä muiden täydelliseltä näyttävien elämien kanssa, mikä johtaa alhaiseen itsetuntoon ja ahdistukseen. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti nuorten henkiseen hyvinvointiin. Harva vaikuttajakaan kuitenkaan jakaa koko elämänsä kirjoa sosiaalisessa mediassa. Enimmäkseen näemme somessa vain kiiltokuvamaisen pintaraapaisun ihmisten elämään ilman todellisen elämän alamäkiä ja vastoinkäymisiä.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat, koulut ja yhteiskunta puuttuvat tähän huolestuttavaan kehitykseen ja tarjoavat nuorille tukiverkostoja. Nuoria tulisi kannustaa keskittymään muihin asioihin kuin ulkonäköön, kuten urheiluun, harrastuksiin ja koulunkäyntiin. Sosiaalinen media on tuonut paljon hyvää ihmisten elämään, mutta sillä on omat varjopuolensa. Niiden tiedostaminen on avain vastuulliseen somekäyttäytymiseen.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja
