Voimailua ilon kautta, tositarkoituksella.
Käsilläseisontapunnerrus, palomiespunnerrus ja ihmislippu, siinä muutamia suositun Street workout -liikuntamuodon eli kotoisammin “katutreenin” liikkeitä. Street workout on nykyaikainen termi ja mukaelma lajista nimeltä Calisthenics. Sana tulee kreikankielisestä sanasta kàllos (kauneus) ja sthènos (voima). Laji yhdistää esteettisyyden, kehonhallinnan ja voiman. Lajit ovat hyvin paljon toistensa kaltaista mutta silti kaksi erillistä lajia. Erot löytyvät siitä, millaisia liikkeitä niissä tehdään. Molempien liikkeille tunnusomaista on dynaamisuus. Street workout on nykyterminä vakiintuneempi ja myös kilpailumuoto. Lajin ensimmäiset maailmanmestaruuskisat järjestettiin vuonna 2011.
Muutama vuosi sitten Yhdysvaltojen ja Itä-Euroopan harrastajien toimesta Suomeen rantautunut Street workout on vasta nyt suosionsa huipulla, vaikka se itse asiassa on yksi maailman vanhimpia liikuntamuotoja. Kehonpainoa vastuksena ja “koko maailmaa” kuntosalina hyödyntävää lajia on harrastettu jo aikoina, kun voimailuvälineiden suunnittelupiirustuksia vasta raaputettiin papyruskääreisiin.
Tuomas Orasmaa, Eeli Saxlin ja Jooa Nykänen tuntevat kehonpainoharjoittelun ja treenaavat yhdessä sisällä tai ulkona lähes päivittäin. Tuntumaa ulkona treenaamiseen voimakolmikko otti erityisesti aikana, kun kuntosalien ovet menivät koronasäppiin. Treenikaverukset ovat ystäviä myös salin ulkopuolella, ja silti tai juuri siksi, pientä kisailua pitää olla.
-Intoa treenaamiseen pitää yllä pieni kilpailuhenkisyys. Sitä haluaa olla sitten kuitenkin olla vähän toista vahvempi, Nykänen naurahtaa.
-Yhdessä tehdessä myös oppii toiselta, Orasmaa lisää
Miehet summaavat, että kuntosaleilla on kaiken kaikkiaan leppoisa tunnelma ja juttua syntyy kaikkien kanssa helposti.
Vaikka treenaaminen tapahtuu yhdessä, on miehistä jokaisella tällä hetkellä hieman erilaiset tavoitteet. Orasmaa voimailee kokonaisvaltaisesti ja on erikoistunut Calisthenics -lajisuunnan liikkeisiin. Saxlinin tavoitteissa siintää nuorten voimanoston SM-kilpailut.
-Alkaa mennä touhu totiseksi, Saxlin hymyilee.
-Penkkipunnerruksessa katsotaan, kuka on mies! Nykänen heittää ja sanoo oman tavoitteensa olevan sellainen “perinteinen.”
-No penkistä satanen!
Hyväntuulista kolmikkoa naurattaa. Yhteinen huumori ja “läpän” heitto luo yhteenkuuluvuutta.
-Penkkejä kysytään ja hauista katsotaan, kaikki nyökkäävät.
Tärkeä osa hyvää meininkiä on suorituksien postaaminen sosiaaliseen mediaan. Sellainen positiivinen “flexaaminen”, eli nauttiminen ja muille näyttäminen, kerää tsemppaavia kommentteja ja luo yhteisöllisyyttä. Liikunnan kieli on universaalia ja lajin harrastajat seuraavat toisiaan mm. kuvapalvelu Instagramissa ympäri maailman.
Haastattelupäivänä miehet ovat kokoontuneet Orasmaan luokse. Suunnitelma on, että ensin annetaan haastattelu, sitten käydään Kylpylän rannalla ottamassa kuvat ja loppuillaksi mennään vielä salille.
Ulkona treenaamisen mielekkyyttä määrittelee keli, vaikka ei se kuitenkaan ole este.
-Nätti keli on aina jees, Orasmaa sanoo -Sateella ei tarvitse lähteä.
-Ulkoilmassa on oma raikkautensa, kun on vettä taustalla. Salilla taas on voimaannuttavampaa, Nykänen lisää.
-Salilla fiilis on jo valmiina odottamassa, ulkona sitä pitää hakea, lisää Orasmaa.
Maistuuko miehille lenkkeily?
“Nou nou!”
-Me olemme voimasuuntautuneita! Voin vastata itseni ja teidän muidenkin puolesta, että kyllä se pääpaino on pumppaamisessa, Saxlin virnistää.
Entä miten on ravinnon laita? Mitä pitää syödä, jotta jaksaa treenata kehonpainoa hyödyntäen?
-Pitää syödä terveellisesti ja paljon proteiinia, miehet luettelevat.
Pöydällä komeilee kuitenkin iso pussillinen irtokarkkeja.
-Se on Tuomaksen, Saxlin huomauttaa. -Itse tulin Hesen kautta.
-Minä söin tänään Hot wingsejä, Nykänen myöntää.
Lähdetään tutustumaan itse liikkeisiin, joita käytännössä voisi tehdä missä tahansa kaupungin rakenteita hyödyntäen. Kolmikko haluaa kuitenkin suunnata Kylpylän rantaa. Siellä on hyvät telineet ja ilma on ihanteellinen. Ilta-aurinko huojuu horisontissa ja jumppatelineille käy pieni tuulenvire. Ei sada.
-Kehonpainoharjoitteissa pitää osata monipuolisemmin kaikkea, Nykänen selventää ja kokeilee Orasmaan avittamana ensimmäistä palomiespunnerrustaan. Orasmaalla on mukanaan kuminauha. Sellaisesta on apua, kun opettelee liikkeitä.
-Pienestä temppuilusta saa arvostusta myös “salikörmyiltä”. Tässä ei riitä käsivoima, vaan vaaditaan vahvaa keskivartalon hallintaa, Saxlin huikkaa.
Vaikka kylpylän puitteet ovatkin kolmikon mielestä kohdallaan, olisi kunnon ulkosali kova juttu. Toisaalta rannalla treenaamisessa on omat etunsa. Jos tarkoitus ei olisi vielä mennä salille, suunnitelma olisi tämä: uimaan ja saunaan!
Teksti ja kuvat: Katja Tamminen
